Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
Keskellä heidän jumalanpalveluksensa alkulaulua aallot syöksyivät laivan yli <strong>ja</strong> pirstoivat<br />
isonpurjeen kappaleiksi; vesi peitti laivan <strong>ja</strong> virtasi välikannelle, ikään kuin suuri syvyys<br />
olisi meidät jo niellyt. Englantilaiset alkoivat kauheasti kirkua, mutta saksalaiset <strong>ja</strong>tkoivat<br />
rauhallisesti lauluaan. Jälkeenpäin minä kysyin yhdeltä heistä: ’Etkö sinä pelännyt?’ Hän<br />
vastasi: ’Jumalan kiitos, en.’ Kysyin edelleen: ’Mutta eivätkö teidän vaimonne <strong>ja</strong> lapsenne<br />
pelänneet?’ ’Eivät’, hän vastasi ystävällisesti. ’Meidän vaimomme <strong>ja</strong> lapsemme eivät pelkää<br />
kuolemaa.’»240. {AO7 223.2}<br />
Savannahiin saapumisen jälkeen Wesley viipyi lyhyen a<strong>ja</strong>n herrnhutilaisten parissa, <strong>ja</strong><br />
heidän kristillinen käytöksensä teki häneen syvän vaikutuksen. Eräästä heidän<br />
uskonnollisesta kokouksestaan, joka oli Englannin kirkon kuolleen muodollisuuden<br />
ilmeinen vastakohta, hän kirjoitti: »Kokouksen suuri yksinkertaisuus <strong>ja</strong> vakavuus saattoivat<br />
minut unohtamaan välillä olevat seitsemäntoista vuosisataa, <strong>ja</strong> minä kuvittelin olevani<br />
yhdessä niistä kokouksista, joissa muoto <strong>ja</strong> valtio eivät olleet määräävinä, vaan kokousta<br />
johti joko teltantekijä Paavali tai kalasta<strong>ja</strong> Pietari Jumalan Hengen <strong>ja</strong> voiman<br />
ilmestyessä.»241 {AO7 223.3}<br />
Palattuaan Englantiin Wesley sai herrnhutilaisen saarnaa<strong>ja</strong>n opastamana selvemmän<br />
käsityksen raamatullisesta uskosta. Hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että hänen täytyi lakata<br />
pitämästä omia töitään pelastuksen välikappaleina <strong>ja</strong> luottaa täydellisesti »Jumalan<br />
Karitsaan, joka ottaa pois maailman synnin». Eräässä herrnhutilaisten Lontoossa pitämässä<br />
kokouksessa luettiin Lutherin kuvaus Jumalan Hengen uskovan sydämessä aikaansaamasta<br />
muutoksesta. Kun Wesley kuunteli sitä, usko heräsi hänen sydämessään. »Tunsin, miten<br />
sydämeni ihmeellisesti lämpeni», hän sanoo. »Tunsin luottavani Kristukseen pelastuksen<br />
takaa<strong>ja</strong>na, yksin Kristukseen; <strong>ja</strong> sain vakuutuksen, että hän oli ottanut pois minun syntini,<br />
juuri minun, <strong>ja</strong> pelastanut minut synnin <strong>ja</strong> kuoleman laista.»242 {AO7 224.1}<br />
Pitkinä väsyttävän <strong>ja</strong> lohduttoman ponnistelun vuosina, jotka olivat täynnä kieltäymystä,<br />
nuhteita <strong>ja</strong> nöyryytystä, Wesley oli py synyt lu<strong>ja</strong>na päätöksessään etsiä Jumalaa. Nyt hän oli<br />
hänet löytänyt, <strong>ja</strong> hänelle selvisi, että armo, jota hän oli tavoitellut rukouksilla <strong>ja</strong> paastolla,<br />
almuilla <strong>ja</strong> kieltäymyksillä, oli lah<strong>ja</strong>, jonka hän sai rahatta <strong>ja</strong> hinnatta. {AO7 224.2}<br />
Kun hän oli vahvistunut uskossa Kristukseen, hänen mielensä valtasi palava halu levittää<br />
kaikkialle tietoa Jumalan vapaan armon ihanasta evankeliumista. »Minä pidän koko<br />
maailmaa seurakuntanani», hän sanoi; »<strong>ja</strong> missä hyvänsä minä olen, minä katson sopivaksi<br />
<strong>ja</strong> oikeaksi sekä velvollisuudekseni julistaa pelastuksen iloista sanomaa kaikille, jotka sitä<br />
haluavat kuulla.»243 {AO7 224.3}<br />
Wesley <strong>ja</strong>tkoi tarkkaa <strong>ja</strong> itsensäkieltävää elämää, ei enää uskonsa perustuksena vaan<br />
seurauksena; ei pyhyyden juurena vaan hedelmänä. Jumalan armo Kristuksessa on kristityn<br />
toivon perustus, <strong>ja</strong> tämä armo ilmenee Kristukselle kuuliaisessa elämässä. Wesley pyhitti<br />
elämänsä niiden suurten totuuksien saarnaamiseen, jotka hän oli ottanut vastaan. Hän julisti,<br />
että vanhurskauttaminen uskosta Kristuksen sovittavaan vereen <strong>ja</strong> Pyhän Hengen sydäntä<br />
172
Change language