Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
<strong>ja</strong> hovimiehiäkin katosi. Useat sadat pakenivat Pariisista <strong>ja</strong> lähtivät vapaaehtoiseen<br />
maanpakoon. Monessa tapauksessa tämä oli ensimmäinen ilmaus puhdistetun opin<br />
suosimisesta. Katolilaiset hämmästyivät nähdessään, että he olivat tietämättään sietäneet<br />
keskuudessaan kerettiläisiä. Heidän vihansa purkautui siihen suureen alhaisempaa alkuperää<br />
olevien uhrien joukkoon, joka oli heidän ulottuvillaan. Vankilat täyttyivät, <strong>ja</strong> ilmakin näytti<br />
pimentyvän evankeliumin tunnustajia varten sytytettyjen polttorovioiden savusta. {AO7<br />
195.1}<br />
Frans I oli kerskaillut olevansa johta<strong>ja</strong>na siinä suuressa tutkimustyötä elvyttävässä<br />
liikkeessä, joka painoi leimansa kuudennentoista vuosisadan alkuun. Hänen mielihalunaan<br />
oli ollut koota hoviinsa oppineita miehiä kaikista maista. Tästä rakkaudesta tieteeseen <strong>ja</strong><br />
munkkien tietämättömyyden <strong>ja</strong> taikauskon halveksimisesta johtui ainakin osaksi se<br />
suvaitsevaisuus, jota hän osoitti uskonpuhdistusta kohtaan. Mutta kerettiläisyyden<br />
hävittämisinnossaan tämä tieteiden suojeli<strong>ja</strong> kielsi kir<strong>ja</strong>painotyön kaikkialla Ranskassa.<br />
Frans I on yksi niistä monista aikakirjoihin merkityistä esimerkeistä, jotka osoittavat, ettei<br />
älyllinen sivistys ole mikään suo<strong>ja</strong>keino suvaitsemattomuutta <strong>ja</strong> uskonvainoa vastaan. {AO7<br />
195.2}<br />
Kolkko juhla<br />
Ranska oli juhlallisin <strong>ja</strong> julkisin menoin sitoutuva tuhoamaan protestanttisuuden<br />
täydellisesti. Papit vaativat, että Jumalaa häpäissyt messun tuomitseminen oli sovitettava<br />
verellä <strong>ja</strong> että kuninkaan oli kansansa menestyksen tähden julkisesti hyväksyttävä tuo<br />
kauhea teko. {AO7 195.3}<br />
Tämän pelottavan juhlan a<strong>ja</strong>nkohdaksi oli määrätty tammikuun 21. päivä 1535. Kansassa<br />
oli kaikkialla herätetty taikauskoista pelkoa <strong>ja</strong> kiihkeää vihaa. Pariisiin tulvi kaikilta<br />
suunnilta joukoittain kansaa, joka täytti sen kadut. Päivä oli määrä aloittaa suurella <strong>ja</strong><br />
vaikuttavalla juhlakulkueella. »Kulkutien varrella olevat talot olivat surupuvussa, <strong>ja</strong><br />
määrätyllä etäisyydellä toisistaan oli alttareita.» Jokaisen oven edessä paloi tulisoihtu<br />
»pyhän sakramentin» kunniaksi. Ennen päivän nousua kulkue järjestäytyi kuninkaan<br />
palatsin luona. »Etunenässä kannettiin useitten seurakuntien ristejä <strong>ja</strong> lippu<strong>ja</strong>; sitten tulivat<br />
kaupungin porvarit parijonossa tulisoihtu<strong>ja</strong> kantaen.» Näitä seurasi neljä munkkijärjestöä,<br />
jokainen munkki järjestölleen ominaisessa puvussa. Sitten tuli suuri kokoelma kuuluisia<br />
pyhäinjäännöksiä. Näitä lähinnä ratsastivat upeana <strong>ja</strong> häikäisevänä rivistönä kirkon korkeat<br />
virkamiehet purppuraan <strong>ja</strong> helakanpunaan puettuina <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lokivillä koristettuina. {AO7<br />
195.4}<br />
»Ehtoollisleipää kantoi Pariisin piispa komean kunniakatoksen alla, kun taas neljä<br />
hallitsi<strong>ja</strong>suvun jäsentä kantoi katosta. Ehtoollisleivän perässä kulki kuningas. Frans I oli sinä<br />
päivänä ilman kruunua <strong>ja</strong> kuninkaallista pukua. Pal<strong>ja</strong>in päin, silmät maahan luotuina <strong>ja</strong><br />
palava vahakynttilä kädessään» Ranskan kuningas »esiintyi katu<strong>ja</strong>na».216 Hän kumartui<br />
nöyrästi jokaisen alttarin ääreen, ei niiden paheiden tähden, jotka saastuttivat hänen sielunsa,<br />
152
Change language