Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
»Taakankanta<strong>ja</strong>in voima raukeaa, <strong>ja</strong> soraa on ylen paljon; me emme <strong>ja</strong>ksa rakentaa muuria»<br />
(Neh. 4: 10). Väsyneinä <strong>ja</strong>tkuvaan taisteluun vainoa, petoksia, jumalattomuutta <strong>ja</strong> muita<br />
saatanan heidän pysähdyttämisekseen keksimiä esteitä vastaan muutamat uskollisista<br />
rakentajista kadottivat rohkeutensa, <strong>ja</strong> saadakseen aikaan rauhan sekä säilyttääkseen<br />
omaisuutensa <strong>ja</strong> henkensä he kääntyivät pois oikealta perustukselta. Toiset taas<br />
lannistumatta vihollistensa vastarinnasta selittivät pelottomasti: »Älkää peljätkö heitä;<br />
muistakaa suurta <strong>ja</strong> peljättävää Herraa» (Neh. 4: 14); <strong>ja</strong> he <strong>ja</strong>tkoivat työtä miekka (Ef. 6: 17)<br />
vyötäisilleen sidottuna. {AO7 44.3}<br />
Sama vihan <strong>ja</strong> vastustuksen henki totuutta kohtaan on innoittanut Jumalan vihollisia<br />
kaikkina aikoina, <strong>ja</strong> samaa uskollisuutta <strong>ja</strong> valppautta on hänen palvelijoiltaan aina vaadittu.<br />
Kristuksen sanat hänen ensimmäisille opetuslapsilleen soveltuvat hänen seuraajiinsa a<strong>ja</strong>n<br />
loppuun asti: »Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa» (Mark.<br />
13: 37). {AO7 44.4}<br />
Pimeys näytti tulevan yhä tiheämmäksi. Kuvien palvonta tuli yhä yleisemmäksi. Kuvien<br />
edessä poltettiin kynttilöitä <strong>ja</strong> niitä rukoiltiin. Mitä kummallisimpia <strong>ja</strong> taikauskoisimpia<br />
tapo<strong>ja</strong> oli vallalla. Ihmisten mieli oli niin täydellisesti taikauskon kahleissa, että järkikin<br />
näytti menettäneen merkityksensä. Kun papit <strong>ja</strong> piispat olivat nautinnonhaluisia, aistillisia <strong>ja</strong><br />
turmeltuneita, oli aivan selvää, että kansa, joka piti heitä esikuvinaan, vajosi<br />
tietämättömyyteen <strong>ja</strong> paheisiin. {AO7 45.1}<br />
Uusi askel paavillisen röyhkeyden tiellä otettiin, kun paavi Gregorius VII<br />
yhdennellätoista vuosisadalla julisti Rooman kirkon olevan täydellinen. Esittämissään<br />
väitteissä hän mm. selitti, että kirkko ei ole milloinkaan erehtynyt eikä kirjoitusten mukaan<br />
tulisi milloinkaan erehtymäänkään. Mutta kirjoitusten todistuksia ei esitetty näiden<br />
väitteiden tueksi. Ylpeä paavi väitti myös omistavansa vallan panna hallitsijoita viralta, <strong>ja</strong><br />
hän selitti edelleen, ettei kukaan voinut kumota yhtäkään hänen päätöstään mutta että<br />
hänellä oli valta muuttaa kaikkien muiden määräyksiä.10 {AO7 45.2}<br />
Sattuvan esimerkin tämän erehtymättömyyden esitaisteli<strong>ja</strong>n tyrannimaisesta luonteesta<br />
tarjoaa hänen suhtautumisensa Henrik IV:een, Saksan keisariin. Koska tämä hallitsi<strong>ja</strong> oli<br />
rohjennut väheksyä paavin arvovaltaa, hänet julistettiin pannaan <strong>ja</strong> virastaan erotetuksi.<br />
Pelästyneenä omien ruhtinaittensa luopumisesta <strong>ja</strong> uhkauksista paavin lähettiläät olivat<br />
nimittäin kehottaneet heitä kapinaan keisaria vastaan Henrik totesi välttämättömäksi ryhtyä<br />
hieromaan rauhaa Rooman kanssa. Vaimonsa <strong>ja</strong> uskollisen palveli<strong>ja</strong>nsa kanssa hän kulki<br />
keskitalvella alppien yli voidakseen nöyrtyä paavin edessä. Saavuttuaan linnaan, jossa<br />
Gregorius oleskeli, hänet oh<strong>ja</strong>ttiin ilman henkivartijoitaan ulommalle pihalle. Siellä hän<br />
talvipakkasessa pal<strong>ja</strong>in päin, avo<strong>ja</strong>loin <strong>ja</strong> katumusvaatteissa odotti paavin lupaa päästä<br />
hänen eteensä. Vasta sitten, kun Henrik oli kolmen päivän a<strong>ja</strong>n paastonnut <strong>ja</strong> tunnustanut<br />
syntejään, paavi alentui myöntämään hänelle armahduksen. Mutta silloinkin se tapahtui<br />
ehdolla, että keisari odottaisi paavin hyväksymistä ennen kuin pukisi ylleen arvomerkkinsä<br />
33
Change language