Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
Luku 13—Uskonpuhdistus Alankomaissa <strong>ja</strong> Pohjolassa<br />
Alankomaissa paavillinen tyrannius herätti sangen varhain voimakasta vastustusta.<br />
Seitsemänsataa vuotta ennen Lutherin aikaa kaksi piispaa, jotka erään lähetystön jäseninä<br />
kävivät Roomassa <strong>ja</strong> siellä oppivat tuntemaan »pyhän istuimen» todellisen luonteen,<br />
esittivät rohkeita syytöksiä paavia vastaan. »Jumala on asettanut kuihtumattomin <strong>ja</strong><br />
turmeltumattomin lahjoin varustetun kuningattarensa <strong>ja</strong> vaimonsa seurakunnan <strong>ja</strong>loksi <strong>ja</strong><br />
kestäväksi perheensä huolta<strong>ja</strong>ksi <strong>ja</strong> antanut sille ikuisen kruunun <strong>ja</strong> valtikan. Mutta kaikki<br />
nämä edut sinä olet varkaan tavoin ottanut itsellesi. Sinä asetut Jumalan temppeliin.<br />
Lampaiden paimenen si<strong>ja</strong>sta sinusta on tullut susi. Sinä uskottelet meille olevasi korkein<br />
Piispa, mutta käyttäydyt pikemminkin kuin tyranni. Sinun tulisi olla palveli<strong>ja</strong>in palveli<strong>ja</strong>,<br />
kuten itseäsi nimität, mutta sinä Pyrit olemaan herrain herra. Sinä teet Jumalan käskyt<br />
halveksituiksi. Kaikkien maan päällä olevien seurakuntien rakenta<strong>ja</strong> on Pyhä Henki. Meidän<br />
Jumalamme kaupunki, jonka kansalaisia me olemme, ulottuu taivaitten kaikkiin osiin <strong>ja</strong> on<br />
suurempi kuin se kaupunki, jota pyhät profeetat nimittivät Babyloniksi <strong>ja</strong> joka luulottelee<br />
olevansa jumalallinen, korottaa itsensä taivaaseen, kerskaa omistavansa katoamattoman<br />
viisauden <strong>ja</strong> väittää, vaikka täysin aiheettomasti, ettei ole koskaan erehtynyt eikä voi<br />
koskaan erehtyä.»225 {AO7 205.1}<br />
Vuosisadasta toiseen nousi henkilöitä, jotka esittivät tämän vastalauseen. Nuo varhaiset<br />
opetta<strong>ja</strong>t, joita kulki eri maissa <strong>ja</strong> joita kutsuttiin eri nimillä, levittivät valdolaisten<br />
lähetyssaarnaajien tavoin evankeliumin tietoa kaikkialle. He tunkeutuivat myös<br />
Alankomaihin, <strong>ja</strong> heidän oppinsa levisi nopeasti. He käänsivät valdolaisten Raamatun<br />
hollannin kielelle <strong>ja</strong> selittivät, »että sillä oli suuria etu<strong>ja</strong>. Siinä ei ollut pilaa, ei satu<strong>ja</strong>, ei<br />
joutavia asioita eikä vilppiä: ainoastaan totuuden sanaa. Tosin siinä oli siellä täällä kova<br />
kuori, mutta sen ydin <strong>ja</strong> siinä olevan hyvän <strong>ja</strong> pyhän suloisuus olivat helposti<br />
havaittavissa.»226 Näin kirjoittivat vanhan uskon ystävät kahdennellatoista<br />
vuosisadalla. {AO7 205.2}<br />
Nyt Rooma alkoi vainota. Mutta<br />
polttorovioiden <strong>ja</strong> kidutuspenkkien keskellä uskovaisten luku yhä lisääntyi. He pysyivät<br />
lujina <strong>ja</strong> selittivät, että Raamattu on ainoa erehtymätön uskon ohje »eikä ihmisiä saisi<br />
pakottaa uskomaan, vaan heidät olisi voitettava saarnan avulla».227 {AO7 205.3}<br />
Menno Simons<br />
Lutherin opetukset löysivät Alankomaissa sopivan maaperän, <strong>ja</strong> vakavia, vilpittömiä<br />
miehiä nousi evankeliumia saarnaamaan. Eräästä Hollannin maakunnasta tuli Menno<br />
Simons. Roomalaiskatolisen kasvatuksen saaneena <strong>ja</strong> papiksi vihittynä hän ei ollenkaan<br />
tuntenut Raamattua eikä halunnut lukea sitä, koska pelkäsi sen johtavan harhaoppisuuteen.<br />
Kun häntä alkoi ahdistaa epäily leivän <strong>ja</strong> viinin muuttumisesta Kristuksen ruumiiksi <strong>ja</strong><br />
159
Change language