Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
Rooman puoluelaiset olivat joutuneet tappiolle; heidän asiansa näkyi mitä<br />
epäsuotuisimmassa valossa. He koettivat puolustaa valtaansa, ei vetoamalla Raamattuun<br />
vaan turvautumalla uhkauksiin näihin Rooman varmoihin taistelukeinoihin. Valtiopäivien<br />
puhemies sanoi: »Jos sinä et peruuta sano<strong>ja</strong>si, niin keisari <strong>ja</strong> valtiosäädyt päättävät, mitä on<br />
tehtävä parantumattomalle kerettiläiselle.» {AO7 135.3}<br />
Lutherin ystävät, jotka suuresti iloiten olivat seuranneet hänen ul<strong>ja</strong>sta puolustustaan,<br />
vapisivat kuullessaan nämä sanat, mutta tohtori itse sanoi rauhallisesti: »Jumala auttakoon<br />
minua, sillä minä en voi peruuttaa mitään.»118 {AO7 135.4}<br />
Hänen käskettiin poistua ruhtinaiden neuvottelun a<strong>ja</strong>ksi. Tunnettiin, että oli jouduttu<br />
vaikean pulman eteen. Lutherin <strong>ja</strong>tkuva kieltäytyminen alistumasta saattoi vaikuttaa kirkon<br />
historiaan pitkiksi ajoiksi. Päätettiin antaa hänelle vielä peruuttamisen tilaisuus. Hänet<br />
haettiin kokoukseen viimeisen kerran. Tehtiin jälleen kysymys, halusiko hän peruuttaa<br />
oppinsa. »Minä en voi antaa mitään muuta vastausta», hän sanoi, »kuin sen, minkä jo olen<br />
antanut.» Oli ilmeistä, ettei häntä saatu lupauksilla eikä uhkauksilla noudattamaan Rooman<br />
määräyksiä. {AO7 135.5}<br />
Paavilliset johta<strong>ja</strong>t harmistuivat siitä, että vähäpätöinen munkki sillä tavalla halveksi<br />
heidän valtaansa, joka oli saanut kuninkaat <strong>ja</strong> ruhtinaat vapisemaan. He halusivat antaa<br />
hänen tuntea heidän vihaansa <strong>ja</strong> kiduttamalla riistää häneltä elämän. Mutta Luther, joka<br />
tajusi vaaransa, oli puhunut kaikille kristillisen arvokkaasti <strong>ja</strong> maltillisesti. Hänen sanansa<br />
olivat olleet vapaat ylpeydestä, vihasta <strong>ja</strong> vääristä todistuksista. Hän oli unohtanut itsensä <strong>ja</strong><br />
ne suuret miehet, jotka olivat hänen ympärillään, <strong>ja</strong> tuntenut vain sen Olennon läsnäolon,<br />
joka oli äärettömästi korkeampi kuin paavit, prelaatit, kuninkaat <strong>ja</strong> keisarit. Kristus oli<br />
puhunut Lutherin todistuksien kautta niin voimakkaasti <strong>ja</strong> kunnioitusta herättävästi, että<br />
pelko <strong>ja</strong> ihmettely valtasivat sekä ystävät että viholliset. Jumalan Henki oli ollut läsnä<br />
kokouksessa <strong>ja</strong> tehnyt syvän vaikutuksen valtakunnan johtajien mieleen. Useat ruhtinaat<br />
tunnustivat rohkeasti, että Lutherin asia oli oikea. Monet olivat vakuuttuneita totuudesta,<br />
mutta muutamissa vaikutus ei ollut kestävä. Oli myös niitä, jotka silloin eivät<br />
ilmaisseet vakaumustaan, mutta myöhemmin tutkittuaan yksinään Raamattua asettuivat<br />
rohkeasti uskonpuhdistuksen puolelle. {AO7 135.6}<br />
Vaaliruhtinas Fredrik oli huolestuneena odottanut Lutherin astumista valtiopäivien eteen<br />
<strong>ja</strong> kuunteli syvästi liikuttuneena hänen puhettaan. Hän iloitsi tohtorin rohkeudesta,<br />
lujuudesta <strong>ja</strong> maltillisuudesta sekä päätti puolustaa häntä entistä tehokkaammin. Hän vertaili<br />
taistelevia puolueita <strong>ja</strong> näki, kuinka totuuden voima teki tyhjäksi paavien, kuninkaiden <strong>ja</strong><br />
prelaattien viisauden. Paavikunta oli kärsinyt tappion, jonka vaikutus oli tuntuva kaikissa<br />
kansoissa <strong>ja</strong> kaikkina aikoina. {AO7 137.1}<br />
106
Change language