Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
sekä Vanhasta että Uudesta testamentista. A<strong>ja</strong>tukset Jumalasta liittyivät niin hyvin luonnon<br />
yleviin nähtävyyksiin kuin jokapäiväisen elämän vaatimattomiin siunauksiin. Pienet lapset<br />
oppivat kiitollisina a<strong>ja</strong>ttelemaan Jumalaa jokaisen hyvän lah<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> avun anta<strong>ja</strong>na. {AO7<br />
53.1}<br />
Vanhemmat olivat helläsydämisiä lapsiaan kohtaan <strong>ja</strong> rakkaudessaan niin viisaita,<br />
etteivät totuttaneet heitä itsehemmotteluun. Heidän edessään oli koetuksia <strong>ja</strong> vaikeuksia<br />
täynnä oleva elämä, kenties marttyyrikuolema. Heidät oli kasvatettu lapsuudesta saakka<br />
kestämään vaikeuksia, olemaan kuuliaisia <strong>ja</strong> kuitenkin a<strong>ja</strong>ttelemaan <strong>ja</strong> toimimaan<br />
itsenäisesti. Sangen nuorina heitä opetettiin kantamaan vastuuta, olemaan varovaisia<br />
puheessaan <strong>ja</strong> pitämään arvossa vaikenemisen taitoa. Heidän vihollistensa kuullen lausuttu<br />
harkitsematon sana saattoi vaarantaa paitsi puhu<strong>ja</strong>n hengen myös satojen hänen veljiensä<br />
hengen; sillä saalistaan vaanivien susien tavoin totuuden viholliset koettivat päästä käsiksi<br />
niihin, jotka uskalsivat vaatia uskonnonvapautta. {AO7 53.2}<br />
Valdolaiset olivat uhranneet maallisen menestyksensä totuuden tähden <strong>ja</strong> hankkivat<br />
leipänsä kestävyyttä <strong>ja</strong> kärsivällisyyttä vaativalla työllä. Jokainen viljelyskelpoinen<br />
maatilkku vuorten keskellä viljeltiin huolellisesti. Laaksot <strong>ja</strong> vähemmän hedelmälliset<br />
vuorenrinteet saatettiin tuottamaan satoa. Säästäväisyys <strong>ja</strong> ankara itsensä kieltäminen oli osa<br />
siitä kasvatuksesta, jonka heidän lapsensa saivat ainoana perintönään. Heille opetettiin, että<br />
Jumalan tarkoituksen mukaan elämä on koulu <strong>ja</strong> että heidän tarpeensa voitiin täyttää vain<br />
henkilökohtaisen työn, harkinnan, huolenpidon <strong>ja</strong> uskon kautta. Menetelmä oli vaivalloinen<br />
<strong>ja</strong> väsyttävä, mutta se oli hyödyllinen, juuri sellainen mitä ihminen tarvitsee langenneessa<br />
tilassaan, koulu, jonka Jumala on määrännyt hänen kasvatustaan <strong>ja</strong> kehitystään varten.<br />
Samalla kun nuoria totutettiin työhön <strong>ja</strong> vaikeuksiin, pidettiin huolta myös heidän järkensä<br />
kehittämisestä. Heille opetettiin, että kaikki heidän kykynsä kuuluivat Jumalalle <strong>ja</strong> että niitä<br />
kaikkia oli <strong>ja</strong>lostettava <strong>ja</strong> kehitettävä hänen palvelustaan varten. {AO7 53.3}<br />
Valdolaisten seurakunnat muistuttivat puhtaudessaan <strong>ja</strong> yksinkertaisuudessaan apostolien<br />
a<strong>ja</strong>n seurakuntia. Hyläten paavin <strong>ja</strong> prelaatin ylivallan ne pitivät Raamattua ylimpänä <strong>ja</strong><br />
ainoana erehtymättömänä auktoriteettina. Heidän seurakuntiensa opetta<strong>ja</strong>t eivät olleet<br />
Rooman ylhäisten pappien kaltaisia vaan seurasivat Mestariaan, joka ei tullut »palveltavaksi<br />
vaan palvelemaan». He ruokkivat Jumalan laumaa johtaen sen hänen sanansa vihreille<br />
laitumille <strong>ja</strong> eläville lähteille. Kaukana ihmisten komeuden <strong>ja</strong> ylpeyden muistomerkeistä<br />
kansa kokoontui, ei komeihin kirkkoihin tai mahtaviin katedraaleihin vaan vuorten varjoon,<br />
alppilaaksoihin tai vaaran uhatessa johonkin kalliosuo<strong>ja</strong>an kuuntelemaan totuuden sanaa,<br />
jota Kristuksen palveli<strong>ja</strong>t julistivat. Heidän pastorinsa eivät ainoastaan saarnanneet<br />
evankeliumia vaan kävivät sairaiden luona, antoivat uskonnonopetusta lapsille, neuvoivat<br />
hairahtuneita <strong>ja</strong> toimivat riitojen sovittamiseksi sekä sovun <strong>ja</strong> veljellisen rakkauden<br />
edistämiseksi. Rauhan aikoina he saivat ylläpitonsa kansan vapaaehtoisista uhrilahjoista;<br />
mutta teltantekijä Paavalin tavoin jokainen oppi jonkin ammatin, jonka avulla tarpeen<br />
vaatiessa voi hankkia elatuksensa. {AO7 54.1}<br />
41
Change language