Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
yhdessä. Surmaamista kesti Ranskassa kaikkiaan kaksi kuukautta, <strong>ja</strong> seitsemänkymmentä<br />
tuhatta valtakunnan parhaimmista asukkaista menetti henkensä. {AO7 237.2}<br />
»Kun tiedot tästä verilöylystä saapuivat Roomaan, pappien riemulla ei ollut rajo<strong>ja</strong>.<br />
Lorrainen kardinaali antoi sanoman tuo<strong>ja</strong>lle tuhannen kruunun palkkion. St. Angelon tykit<br />
jylisivät ilosanoman kunniaksi, kellot soivat kaikissa kirkontorneissa <strong>ja</strong> ilotulitus muutti yön<br />
päiväksi. Gregorius XIII, kardinaalit <strong>ja</strong> muut kirkon arvohenkilöt menivät pitkänä<br />
juhlakulkueena St. Louisin kirkkoon, jossa Lorrainen kardinaali lauloi Te Deumin. —<br />
Verilöylyn muistoksi lyötiin muistoraha, <strong>ja</strong> Vatikaanissa voi vieläkin nähdä kolme Vasarin<br />
maalaamaa freskoa, jotka kuvaavat hyökkäystä amiraalin kimppuun, kuningasta <strong>ja</strong><br />
neuvostoa suunnittelemassa verilöylyä <strong>ja</strong> itse verilöylyä. Gregorius lähetti Kaarlelle<br />
Kultaisen Ruusun, <strong>ja</strong> neljä kuukautta verilöylyn jälkeen — hän kuunteli mielihyvin erästä<br />
ranskalaista pappia, joka puhui ’siitä onnellisesta <strong>ja</strong> iloisesta päivästä, jolloin pyhin isä sai<br />
tiedon tapahtumasta <strong>ja</strong> meni juhlallisesti antamaan siitä kiitoksen Jumalalle <strong>ja</strong> Pyhälle<br />
Louisille’.»258 {AO7 237.3}<br />
Ateismin hyökyaalto vallankumouksen aikana<br />
Sama villitsijähenki, joka kiihotti ihmiset Pärttylin yön verilöylyyn, johti heidät myös<br />
vallankumousnäytelmiin. Väitettiin, että Jeesus Kristus oli pettäjä, <strong>ja</strong> ivahuudollaan:<br />
»Muserra se kur<strong>ja</strong>», ranskalaiset jumalankieltäjät tarkoittivat Kristusta. Taivasta uhmaava<br />
pilkka <strong>ja</strong> inhottava turmelus kulkivat käsi kädessä. Halpamaisimpia, paheellisimpia <strong>ja</strong><br />
julmimpia henkilöitä korotettiin eniten. Kaikessa tässä annettiin suurin kunnia saatanalle,<br />
kun taas Kristus ristiinnaulittiin halveksimalla hänen ominaisuuksiaan: totuutta, puhtautta <strong>ja</strong><br />
epäitsekästä rakkautta. {AO7 238.1}<br />
Peto, joka nousee syvyydestä, on »käyvä sotaa heitä vastaan <strong>ja</strong> voittava heidät <strong>ja</strong> tappava<br />
heidät». Se ateistinen valta, joka hallitsi Ranskassa vallankumouksen <strong>ja</strong> hirmuhallituksen<br />
aikana, uskalsi ryhtyä sellaiseen sotaan Jumalaa <strong>ja</strong> hänen pyhää sanaansa vastaan, jollaista<br />
maailma ei koskaan ollut nähnyt. Kansalliskokous lakkautti jumalanpalvelukset. Raamatut<br />
koottiin <strong>ja</strong> poltettiin julkisesti kaikkien mahdollisten ivan ilmaisujen säestäminä. Jumalan<br />
laki tallattiin <strong>ja</strong>lkoihin. Raamattuun perustuvat vakiintuneet tavat poistettiin käytännöstä.<br />
Viikoittainen lepopäivä syrjäytettiin <strong>ja</strong> sen asemesta omistettiin joka kymmenes päivä<br />
huvituksille <strong>ja</strong> Jumalan pilkkaamiselle. Kaste <strong>ja</strong> Herran ehtoollinen kiellettiin.<br />
Hautausmaille asetettiin huomiota herättäviä julisteita, joissa kuolema selitettiin ikuiseksi<br />
uneksi. {AO7 238.2}<br />
Jumalan pelon sanottiin olevan niin kaukana viisaudesta, että se oli pikemmin hulluuden<br />
alku kuin viisauden. Kaikki uskonnollinen palvonta kiellettiin lukuunottamatta vapauden <strong>ja</strong><br />
isänmaan palvontaa. »Valtiosäännön määräämä Pariisin piispa pantiin näyttelemään pääosaa<br />
häpeämättömimmässä <strong>ja</strong> loukkaavimmassa ilveilyssä, mitä koskaan on näytelty kansan<br />
edustajiston edessä. — Hänet tuotiin täydessä saattueessa selittämään konventille, että se<br />
uskonto, jota hän niin monta vuotta oli opettanut, oli kokonaan Pappien juonta, jolla ei ollut<br />
184
Change language