Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
omaatuntoa, miten loistava Ranskan asema olisikaan tähän aikaan ollut! Mikä suuri,<br />
menestyksellinen <strong>ja</strong> onnellinen maa esikuva muille kansoille se olisikaan ollut! {AO7<br />
242.2}<br />
»Mutta sokea <strong>ja</strong> jäykkä tekopyhyys karkotti maasta kaikki hyveiden opetta<strong>ja</strong>t, kaikki<br />
järjestyksen puolta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> kaikki valtaistuimen vilpittömät puolusta<strong>ja</strong>t. Se sanoi niille, jotka<br />
olisivat tehneet maansa kuuluisaksi <strong>ja</strong> kunnioitetuksi kansakuntien keskuudessa: Valitkaa<br />
joko polttorovio tai maanpako. Viimein oli valtion rappiotila täydellinen. Ei ollut enää<br />
omantunnon tähden tuomittavia, ei enää uskonnon tähden polttoroviolle raahattavia eikä<br />
isänmaanrakkauden tähden maanpakoon ajettavia.»269 Vallankumous kauhuineen tuli<br />
surulliseksi lopputulokseksi. {AO7 243.1}<br />
»Hugenottien paettua alkoi Ranskassa yleinen taantuminen. Kukoistavat tehdaskaupungit<br />
rappeutuivat. Vil<strong>ja</strong>via alueita joutui luonnon tilaan. Henkinen uneliaisuus <strong>ja</strong> siveellinen<br />
turmelus seurasivat harvinaisen ripeän edistyksen aikaa. Pariisi muuttui suureksi<br />
köyhäintaloksi, <strong>ja</strong> on arvioitu, että vallankumouksen puhjetessa kaksisataatuhatta köyhää<br />
pyysi kuninkaalta apua. Yksin jesuiitat menestyivät rappeutuvan kansakunnan keskellä <strong>ja</strong><br />
hallitsivat armottomasti kirkoissa <strong>ja</strong> kouluissa, vankiloissa <strong>ja</strong> kaleereissa. {AO7 243.2}<br />
Yhteiskunnalliset epäkohdat<br />
»Evankeliumi olisi ratkaissut ne Ranskan valtiolliset <strong>ja</strong> yhteiskunnalliset pulmat, jotka<br />
saattoivat ymmälle sen papiston, kuninkaan <strong>ja</strong> lainsäätäjät <strong>ja</strong> lopulta syöksivät kansakunnan<br />
sekasortoon <strong>ja</strong> turmioon. Mutta Rooman ylivallan aikana kansa oli kadottanut Vapahta<strong>ja</strong>n<br />
siunatut opetukset uhrautuvaisuudesta <strong>ja</strong> epäitsekkäästä rakkaudesta. Ihmiset oli vieroitettu<br />
toisten hyväksi tapahtuvasta itsensä kieltämisestä. Rikkaita ei ollut nuhdeltu köyhien<br />
sortamisesta eikä orjuudessa <strong>ja</strong> alennuksessa eläviä köyhiä ollut autettu. Rikkaiden <strong>ja</strong><br />
mahtavien itsekkyys tuli yhä ilmeisemmäksi <strong>ja</strong> rasittavammaksi. Talonpoikaisväestö kärsi<br />
sortoa <strong>ja</strong> köyhtyi vuosisadasta toiseen aateliston ahneuden <strong>ja</strong> epäsäännöllisen elämän<br />
tähden. Rikkaat tekivät vääryyttä köyhille, <strong>ja</strong> köyhät vihasivat rikkaita. {AO7 243.3}<br />
»Monissa maakunnissa maatilat kuuluivat aatelistolle, <strong>ja</strong> työtätekevät luokat olivat vain<br />
vuokraajia. He olivat isäntiensä armoilla, <strong>ja</strong> heidän oli pakko alistua näiden kohtuuttomiin<br />
vaatimuksiin. <strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> valtion ylläpitokustannukset oli sälytetty keskiluokalle <strong>ja</strong> sitä<br />
alemmille luokille, joita maalliset <strong>ja</strong> hengelliset viranomaiset raskaasti verottivat.»<br />
»Aateliston tahtoa pidettiin korkeimpana lakina; talonpo<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> maatyöläiset saattoivat<br />
sortajiensa puolesta nähdä nälkää. Kansa pakotettiin kaikessa pitämään silmällä yksinomaan<br />
maanomistajien etua. Maanviljelystyöväen elämä oli lakkaamatonta työtä <strong>ja</strong> alituista<br />
kurjuutta. Valituksiin, mikäli joku uskalsi valittaa, suhtauduttiin ylimielisesti <strong>ja</strong><br />
halveksivasti. Tuomioistuimet suosivat aina aatelisia heidän käräjöidessään talonpoikia<br />
vastaan. Tuomarit olivat tunnettu<strong>ja</strong> lahjusten vastaanottamisesta, <strong>ja</strong> tämän yleiseksi tulleen,<br />
turmiollisen lahjusjärjestelmän vaikutuksesta pelkällä ylimystön mielijohteella oli lain<br />
voima. Niistä veroista, joita ylimykset toisaalta <strong>ja</strong> papit toisaalta kiskoivat kansalta, ei<br />
188
Change language