Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
oli kirkon käsissä, <strong>ja</strong> ennen pitkää nämä toimenpiteet johtivat väistämättömään tulokseen -<br />
vainoon. {AO7 256.2}<br />
Täyden uskonnonvapauden toteuttaminen<br />
Yksitoista vuotta ensimmäisen siirtokunnan perustamisen jälkeen Roger Williams tuli<br />
uuteen maailmaan. Aikaisempien pyhiinvaelta<strong>ja</strong>isien tavoin hänkin tuli saadakseen elää<br />
vakaumuksensa mukaan; mutta heistä poiketen hän näki sen mitä aniharvat hänen<br />
aikalaisensa siihen mennessä olivat nähneet että tämä vapaus oli kaikkien ihmisten<br />
kieltämätön oikeus, olipa heidän uskontunnustuksensa mikä hyvänsä. Hän oli innokas<br />
totuuden etsijä <strong>ja</strong> piti Robinsonin tavoin mahdottomana, että kaikki Jumalan sanassa oleva<br />
valo olisi jo saatu. Williams oli uuden a<strong>ja</strong>n kristikunnassa »ensimmäinen henkilö, joka<br />
järjesti yhteiskunnan hallinnon omantunnon vapauden opille, mielipiteiden<br />
tasavertaisuudelle lain edessä».285 Hän selitti, että esivallan velvollisuutena on estää<br />
rikollisuutta, mutta ei koskaan hallita omaatuntoa. »Kansa <strong>ja</strong> korkeimmat viranomaiset»,<br />
hän sanoi, »voivat määrätä ihmisten velvollisuudet toisiaan kohtaan, mutta yrittäessään<br />
määrätä ihmisten velvollisuuksia Jumalaa kohtaan he ylittävät valtuutensa, eikä kukaan enää<br />
voi olla turvassa, sillä on selvää, että jos esivalta saa määrätä, se saattaa säätää<br />
noudatettavaksi yhden mielipidekokoelman tänään <strong>ja</strong> huomenna toisen, kuten Englannin eri<br />
kuninkaat <strong>ja</strong> kuningattaret sekä katolisen kirkon eri paavit <strong>ja</strong> kirkolliskokoukset ovat<br />
tehneet. Silloin uskosta tulisi kokoelma sekavia käsityksiä.»286 {AO7 257.1}<br />
Sakon <strong>ja</strong> vankeuden uhalla vaadittiin olemaan läsnä perustetun kirkon<br />
jumalanpalveluksissa. Williams hylkäsi tämän lain. Englannin lain pahin määräys oli se,<br />
joka pakotti olemaan saapuvilla pitäjän kirkossa. Ihmisten pakottamista liittymään niihin,<br />
joilla oli eri uskontunnustus, hän piti heidän luonnollisten oikeuksiensa loukkauksena.<br />
Jumalattomien <strong>ja</strong> haluttomien raahaaminen yleisiin jumalanpalveluksiin oli hänen<br />
mielestään samaa kuin teeskentelyyn totuttaminen. »Ei ketään pitäisi velvoittaa palvelemaan<br />
Jumalaa tai», hän lisäsi, »tukemaan varoillaan uskonnollista toimintaa vastoin omaa<br />
tahtoaan.» »Mitä», hänen vastusta<strong>ja</strong>nsa huudahtivat, hänen periaatteistaan hämmästyneinä,<br />
»eikö työmiehen tule saada palkkansa?» »Kyllä», hän vastasi, »niiltä, jotka hänet<br />
paikkaavat.»287 {AO7 257.2}<br />
Roger Williamsia kunnioitettiin <strong>ja</strong> rakastettiin uskollisena Jumalan palveli<strong>ja</strong>na,<br />
harvinaisen lah<strong>ja</strong>kkaana, ehdottoman rehellisenä <strong>ja</strong> todellista hyväntekeväisyyttä<br />
harjoittavana miehenä, mutta sitä ei voitu suvaita, että hän päättävästi kielsi esivallan<br />
oikeuden vallita kirkkoa <strong>ja</strong> vaati uskonnonvapautta. Väitettiin, että tämä uuden opin<br />
soveltaminen »kumoaisi maan valtiomuodon <strong>ja</strong> hallinnon».288 Hänet tuomittiin<br />
karkotettavaksi siirtokunnista, <strong>ja</strong> välttääkseen vangitsemisen hänen täytyi lopulta paeta<br />
talven pakkasessa <strong>ja</strong> pyryssä viljelemättömälle metsäseudulle. {AO7 258.1}<br />
»Neljätoista viikkoa olin vaikeuksien heiteltävänä kylmänä vuodenaikana saamatta<br />
kokea, mitä leipä <strong>ja</strong> vuode merkitsevät», hän sanoo, »mutta korpit ruokkivat minua<br />
198
Change language