Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Evankeliset ruhtinaat torjuvat päätöksen<br />
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
Kun evankelinen puolue kokoontui neuvottelemaan, läsnäoli<strong>ja</strong>t katsoivat toisiinsa<br />
sanattomina <strong>ja</strong> tyrmistyneinä. Toinen toisensa jälkeen kysyi: »Mitä on tehtävä?»<br />
Kysymyksessä olivat maailmalle tärkeät asiat. »Onko uskonpuhdistuksen johtajien<br />
alistuttava <strong>ja</strong> tyydyttävä päätökseen? Kuinka helposti uskonpuhdista<strong>ja</strong>t olisivat tässä<br />
ratkaisevassa, todella pelottavassa tilanteessa voineet omaksua väärän tien! Kuinka monta<br />
pätevältä näyttävää alistumisen syytä he olisivatkaan voineet löytää! Taattiinhan<br />
luterilaisille ruhtinaille vapaa uskonnon harjoittaminen. Samanlaista suosiota osoitettiin<br />
kaikille heidän alamaisilleen, jotka olivat ottaneet vastaan puhdistetun opin ennen<br />
valtiopäivien tekemää päätöstä. Eikö heidän pitäisi tyytyä tähän? Kuinka monta vaaraa<br />
vältettäisiinkään alistumisen kautta! Mihinkä aavistamattomiin vaikeuksiin <strong>ja</strong> taisteluihin<br />
vastustus voisikaan heidät syöstä! Kuka tietää, mitä tilaisuuksia tulevaisuus toisi mukanaan?<br />
Valitkaamme rauha; tarttukaamme kiinni siihen öljypuun oksaan, jota Rooma meille<br />
ojentaa, <strong>ja</strong> parantakaamme Saksan haavat. Tällaisilla perusteluilla uskonpuhdista<strong>ja</strong>t olisivat<br />
voineet puolustaa sen tien valitsemista, joka olisi lyhyessä a<strong>ja</strong>ssa vienyt heidän asiansa<br />
häviöön. {AO7 171.2}<br />
»Onneksi he ottivat huomioon sen periaatteen, jolle tämä järjestely perustui, <strong>ja</strong> toimivat<br />
uskossa. Mikä se periaate oli? Se oli Rooman oikeus pakottaa omaatuntoa <strong>ja</strong> kieltää vapaa<br />
tutkimus. Mutta eivätkö he itse <strong>ja</strong> heidän protestanttiset alamaisensa saisi nauttia<br />
uskonnonvapautta? Kyllä, erikseen myönnettynä suosionosoituksena, mutta ei oikeutena.<br />
Sopimuksen ulkopuolella vallitsi arvovallan periaate; omatunto syrjäytettiin. Rooma oli<br />
erehtymätön tuomari, jota täytyi totella. Tuon järjestelyn hyväksyminen olisi todellisuudessa<br />
myöntymistä siihen, että uskonnonvapaus oli rajoitettava uskonpuhdistuksen läpitunkemaan<br />
Saksiin. Koko muussa kristikunnassa vapaa tutkiminen <strong>ja</strong> puhdistetun uskon tunnustaminen<br />
olisivat rikoksia, joista rangaistaisiin vankeudella <strong>ja</strong> polttoroviolla. Voisivatko he myöntyä<br />
rajoittamaan uskonnonvapauden määrättyyn paikkaan? Sallisivatko he julistaa, että<br />
uskonpuhdistus oli saanut viimeisen käännynnäisensä <strong>ja</strong> vallannut viimeisen alueensa <strong>ja</strong> että<br />
missä tahansa Rooma tällä hetkellä hallitsi, siellä sen valta pysyisi ikuisesti? Voisivatko<br />
uskonpuhdista<strong>ja</strong>t väittää olevansa syyttömiä niiden satojen <strong>ja</strong> tuhansien vereen, joiden<br />
tämän järjestelyn johdosta täytyisi antaa henkensä paavia kannattavissa maissa? Tämä oli<br />
evankeliumin asian <strong>ja</strong> kristikunnan vapauden kavaltamista ratkaisevana hetkenä.»175<br />
Mieluummin he »uhraisivat kaiken, myös valtionsa, kruununsa <strong>ja</strong> henkensä».176 {AO7<br />
171.3}<br />
»Hylätkäämme tämä päätös», sanoivat ruhtinaat, »omantunnon asioissa ei enemmistöllä<br />
ole valtaa.» Edusta<strong>ja</strong>t selittivät: »Meidän on kiittäminen vuonna 1526 tehtyä päätöstä siitä<br />
rauhasta, joka valtakunnassa nyt vallitsee; sen kumoaminen johtaisi erimielisyyksiin <strong>ja</strong><br />
levottomuuksiin kaikkialla Saksassa. Valtiopäivillä ei ole oikeutta tehdä enempää kuin<br />
säilyttää uskonnonvapaus kirkolliskokoukseen asti.»177 <strong>Valtion</strong> velvollisuutena on suojella<br />
omantunnonvapautta, <strong>ja</strong> tähän rajoittuu sen valta uskonnon asioissa. Jokainen maallinen<br />
133
Change language