Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
rakkaus voinut torjua syntisen vetoomusta. Todistukseksi hänen voitostaan <strong>ja</strong> rohkaisuksi<br />
toisille seuraamaan hänen esimerkkiään hänen nimensä muutettiin syntiin viittaavasta<br />
voittoon viittaavaksi nimeksi. Jaakobin saama voitto taistelussa Jumalan kanssa oli takeena<br />
siitä, että hän tulisi voitta-maan ihmiset. Hän ei enää pelännyt kohdata veljensä vihaa, sillä<br />
Herra oli hänen puolusta<strong>ja</strong>nsa. {AO8 123.1}<br />
Saatana oli syyttänyt Jaakobia Jumalan enkelien edessä <strong>ja</strong> vaatinut itselleen oikeutta<br />
tuhota hänet hänen syntinsä tähden. Hän oli saanut Eesaun lähtemään veljeänsä vastaan, <strong>ja</strong><br />
patriarkan pitkän öisen kamppailun aikana saatana koetti saada hänet tuijottamaan<br />
rikokseensa, niin että hän masentuisi <strong>ja</strong> irrottaisi otteensa Jumalasta. Jaakob joutui melkein<br />
epätoivoon. Hän tiesi hukkuvansa, ellei Jumala häntä auttaisi. Hän oli vilpittömästi katunut<br />
suurta syntiään <strong>ja</strong> vetosi nyt Jumalan armoon. Hän ei halunnut luopua aikomuksestaan, vaan<br />
piti kiinni enkelistä <strong>ja</strong> rukoili vakavin, tuskallisin huudoin, kunnes sai voiton. {AO8 123.2}<br />
Jumalalle uskollisten »Jaakobin ahdistus»<br />
Niin kuin saatana sai Eesaun lähtemään Jaakobia vastaan, niin hän ahdistuksen aikana<br />
yllyttää jumalattomia tuhoamaan Jumalan kansan. Ja niin kuin hän syytti Jaakobia, niin hän<br />
on syyttävä myös Jumalan lapsia. Hän pitää ihmisiä omina alamaisinaan, mutta se pieni<br />
joukko, joka pitää Jumalan käskyt, vastustaa hänen valtaansa. Jos hän voisi hävittää kaikki<br />
käskyjen noudatta<strong>ja</strong>t maan päältä, hänen voittonsa olisi täydellinen. Hän näkee pyhien<br />
enkelien suojelevan heitä <strong>ja</strong> hän päättelee siitä, että heidän syntinsä ovat anteeksiannetut,<br />
mutta hän ei tiedä, että heidän asiansa on ratkaistu taivaan pyhäkössä. Hänellä on tarkka<br />
tieto niistä synneistä, joita hän on heidät vietellyt tekemään, <strong>ja</strong> hän esittää ne Jumalan edessä<br />
mitä karkeimmin liioiteltuina väittäen heidän ansaitsevan yhtä hyvin kuin hän itsekin<br />
Jumalan suosiosta erottamisen. Hän selittää, ettei Herra, jos hän on oikeudenmukainen, voi<br />
antaa heidän syntejään anteeksi <strong>ja</strong> kuitenkin hukuttaa hänet <strong>ja</strong> hänen enkelinsä. Hän väittää<br />
heitä saaliikseen <strong>ja</strong> vaatii, että heidät on jätettävä hänen hukutettavikseen. {AO8 123.3}<br />
Saatanan syyttäessä Jumalan lapsia heidän syntiensä tähden Herra sallii hänen koetella<br />
heitä äärimmilleen. Heidän luottamuksensa Jumalaan, heidän uskonsa <strong>ja</strong> kestävyytensä<br />
pannaan ankaraan koetukseen. Kun he katsovat mennyttä elämäänsä, heidän toivonsa<br />
vaipuu; sillä he eivät näe tehneensä juuri ollenkaan hyvää. He ovat täysin tietoisia heikkoudestaan<br />
<strong>ja</strong> arvottomuudestaan. Saatana koettaa pelotella heitä sillä a<strong>ja</strong>tuksella, että heidän<br />
tilansa on toivoton, ettei heidän syntisyytensä tahro<strong>ja</strong> poisteta kos-kaan. Hän toivoo siten<br />
saavansa heidän uskonsa raukeamaan, niin että he myöntyisivät hänen kiusauksiinsa <strong>ja</strong><br />
lakkaisivat olemasta Jumalalle kuuliaisia. {AO8 123.4}<br />
Vaikka Jumalan lapsia ympäröivät viholliset, jotka ovat päättäneet hukuttaa heidät,<br />
heidän tuskansa ei johdu totuuden tähden uhkaavan vainon pelosta, vaan he pelkäävät,<br />
etteivät he ole katuneet kaikkia syntejään <strong>ja</strong> että he jonkin heissä olevan virheen tähden eivät<br />
voi omistaa Vapahta<strong>ja</strong>n lupausta: »Minä pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva<br />
yli koko maan piirin» (Ilm. 3: 10). Jos heillä voisi olla varmuus syntien anteeksisaamisesta,<br />
427
Change language