Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

saman suuruinen summa vuosittain neljän vuoden ajan ja lopulta viidentenä vuonna jäljellä oleva
25.000 yhdessä erässä. 351
Vaikka Kihlmanin rooli sahakaupoissa jäi lopulta melko pieneksi, tapaus oli merkittävä myöhemmän
kehityksen kannalta. Aiemmin raha-asioissa melko kokematon Kihlman joutui nyt
ensimmäistä kertaa omakohtaisesti tutustumaan liike-elämään. Hän tapasi liikemiehiä, keskusteli
heidän kanssaan, teki heistä arvioitaan ja laskeskeli oikeaa myyntisummaa sahaomistuksille.
Vielä toistaiseksi hän tosin tunsi olonsa liikemaailmassa sangen vieraaksi. Ystävälleen Emma
Riskalle Kihlman kirjoitti: ”Minun täytyi esiintyä liikemiehenä, mikä ei ollenkaan sovi yhteen
luontoni kanssa ja siihen tapaan, jolla nykyaikana asioita toimitetaan.” 352 Nils Ludvig Arppe
puolestaan oli ihmetellyt, miksi kaikista perillisistä juuri Kihlman oli lähetetty asioita hoitamaan,
tässä kun hänestä oli kaikkein vähiten liikemiehen vikaa. Arppe kertoi Kihlmanille vieläpä pitäneensä
tätä ensitapaamisen jälkeen ”yhtenä suurimmista uskonnollisista fanaatikoista” mitä hän
koskaan oli tavannut. 353
Uskonnollisen fanaatikon elämä alkoi kuitenkin olla takanapäin, sillä Kihlman oli beckiläisyyteen
tutustuttuaan antanut itselleen luvan menestyä myös maallisella saralla. Vuonna 1854 hän
kirjoitti vanhalle ystävälleen Reinhold Helanderille periäkseen tämän välityksellä velkojaan ni-
valalaisilta talonpojilta. Kirjeessään hän sanoi olosuhteiden pakosta muuttuneensa ”todelliseksi
ekonomiksi”, vaikka valittelikin samaan hengenvetoon liikevaistonsa vähäisyyttä. Sävy oli kui-
tenkin nyt toinen kuin kiihkeimpinä herännäisvuosina. Kun aiemmin talousasioista oli laskettu
korkeintaan kiusaantuneesti leikkiä, Kihlman ilmoitti nyt polleasti, että kristityn velvollisuutena
oli olla tarkka myös maallisissa asioissa. 354
Karjalan omistuksille Kihlman sukulaisineen heitti hyvästit, mutta hänen liikemiesuralleen sa-
hojen myyminen merkitsi vasta alkua. Pietarsaaressa asuessaan hän alkoi ajautua liike-elämässä
aivan uusille urille, ja tähän olivat suurimpana syynä hänen vanhat ystävänsä, pietarsaarelainen
apteekkari Victor Schauman sekä vaasalainen tehtaanomistaja ja kauppias August Alexander
Levón.
351
C.G. von Essen Alfred Kihlmanille 16.8.1856, 28.8.1856 sekä 17.9.1856. AKk, coll. 101.3. HYK.
352
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 343.
353
Alfred Kihlman C.G. von Essenille 17.6.1856. AKk, coll. 101.12. HYK.
354
Alfred Kihlman Reinhold Helanderille 5.10.1854. SKHS:n arkisto, D 51 Reinhold Helander. KA.
96