Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Victor Schaumanin kanssa Kihlman oli ystävystynyt jo lapsuudessaan Vaasassa. Schauman oli<br />
syntynyt Uudessakaupungissa vuonna 1822 vähävaraiseen aatelisperheeseen. Hän lähti perimätiedon<br />
mukaan vain 12-vuotiaana jalkapatikassa Vaasaan pelkkä nyytti mukanaan työskennelläkseen<br />
Lindebäckin apteekissa, josta oli saanut harjoittelijan paikan. Siellä hän lienee viettänyt<br />
ainakin farmaseutintutkinnon edellyttämät neljä vuotta, jona aikana hän tutustui itseään kolme<br />
vuotta nuorempaan Kihlmaniin. Myöhemmin Schauman muutti Poriin, missä hän sai Rickstenin<br />
apteekissa työskenneltyään proviisorin pätevyyden. Rickstenin takaaman lainan turvin Victor<br />
Schauman osti vuonna 1845 kaksi apteekkia, toisen Helsingistä ja toisen Pietarsaaresta. Schauman<br />
asettui Pietarsaareen vielä samana vuonna apteekkiaan hoitamaan ja myi Helsingin-apteekkinsa<br />
ilmeisesti varsin pian. Schaumanin edeltäjä Pietarsaaressa, apteekkari Anton Falcken, myi<br />
hänelle apteekin lisäksi myös omistamansa kolmanneksen Pietarsaaren tupakkatehtaasta 2.000<br />
hopearuplalla, ja niin Schaumanista tuli myös kaupungin huomattavimpiin liikemiehiin lukeutuneen<br />
tupakkatehtailija Philip Ulric Strengbergin pitkäaikainen liikekumppani. 355<br />
Vaikka Schauman antoi Strengbergin olla päävastuussa tupakkatehtaan asioiden hoitamisesta ja<br />
keskittyi enemmän apteekkiinsa ja puutarhanhoitoharrastukseensa, sivutoimissaan hän osoittau-<br />
tui todelliseksi monialayrittäjäksi. Vuonna 1850 hän perusti Pietarsaareen tulitikkutehtaan ja<br />
kolme vuotta myöhemmin panimon. Kaupunkiin muuttaneen Kihlmanin kanssa Victor Schau-<br />
man osti v. 1859 vanhan tuulimyllyn, joka muutettiin maan ensimmäiseksi luujauhomyllyksi.<br />
Valmis tuote oli tarkoitettu lannoitteeksi, jota kaupattiin lähinnä maanviljelyn kehittämisestä<br />
innostuneille eteläsuomalaisille aatelisille tilanomistajille ja jota vietiin ajoittain myös Saksaan.<br />
356 Raaka-aine hankittiin lähiseutujen ja Vaasan ympäristön talonpojilta. Kumppaneilla oli<br />
useammallakin paikkakunnalla yhteyshenkilöitä, jotka huolehtivat luiden hankinnasta ja niiden<br />
toimittamisesta Pietarsaareen. 357 Aloite myllyn ostamisesta lienee tullut Schaumanilta, joka<br />
proviisorin koulutuksensa ja puutarhaharrastuksensa ansiosta oli hyvin perillä uusimmista trendeistä<br />
maanviljelyksen alalla. 358<br />
Sahakauppojen ansiosta vaurastunut Kihlman oli yhteisessä yrityksessä mukana Schaumania<br />
isommalla pääomalla, mutta jälkimmäinen puolestaan kantoi päävastuun yhtiön juoksevien asi-<br />
355<br />
Ahlström 1950, s. 6 –12; Bruun 1945, s. 4–6.<br />
356<br />
Esim. Victor Schauman Alfred Kihlmanille 17.7.1862, 6.5.1864, 9.4.1865. AKk, coll. 101.9. HYK; Ahlström<br />
1945, s. 18–19.<br />
357<br />
Victor Schauman Alfred Kihlmanille 3.7. ja 18.7.1859. AKk, coll. 101.9. HYK.<br />
97
Change language