Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

vaihtoa sanan kirjaimellisessa merkityksessä: omista tuntemuksista avauduttiin toisilleen vuorotellen.
Verkoston hyödyt
Maallinen kirjeenvaihto ei ollut heränneiden verkoston toiminnan kannalta yhdentekevää, päin
vastoin. Kirjeenvaihdon välityksellä verkosto oli jäsenilleen varsin konkreettisesti hyödyksi
monenlaisissa asioissa, joilla ei välttämättä ollut mitään tekemistä liikkeen uskonnollisen luonteen
kanssa. Päivittäisten asioiden hoitaminen yhteistyössä verkoston muiden jäsenten kanssa,
vastavuoroiset palvelukset jne. vahvistivat omalta osaltaan verkoston yhtenäisyyttä ja sen
käytössä olevaa sosiaalista pääomaa.
Ensinnäkin verkosto oli avuksi monien pienten – ja toisinaan suurempienkin – käytännön
asioiden toimittamisessa. Kirjeenvaihdon välityksellä ystäviltä ja sukulaisilta saatettiin pyytää
erilaisia palveluksia, antaa toimeksiantoja tai vaihtaa tietoja. Palvelukset ja toimeksiannot
liittyivät tavallisesti sellaisten arkipäiväisten asioiden hoitamiseen, joita ei maantieteellisen
etäisyyden vuoksi voitu itse hoitaa. Kaupungeissa, kuten Turussa tai Vaasassa asuvat hoitivat
usein maaseudulla asuvien ystävien ja sukulaisten juoksevia asioita: ottivat vastaan rahalähetyksiä,
ostivat kirjoja ja muuta tavaraa, välittivät postia eteenpäin. Kouluaikojen toveri Reinhold
Helander tilasi Helsingissä oleskelleelta Kihlmanilta kirjoja Malmbergin taloon Lapualle. Rahat
kirjaostoksiin kulkivat helsinkiläisen heränneen Figge Strömbergin kautta. 208 Vaasan lähellä
Raippaluodossa pappina toiminut Fredrik Gustaf Hedberg puolestaan sai enoltaan tehtäväksi
hankkia kaupungista kangasta proviisori ja kauppias August Alexander Levónin kautta. 209 Juuri
heränneet kauppiaat, kuten Levón tai Johan Fredrik Aurén toimivat Vaasassa pohjalaisten pappien
tärkeimpinä ”rahanvälityskeskuksina”. 210 He asuivat maakunnan vilkkaassa pääkaupungissa,
ja liikesuhteidensa takia heillä oli hyvät yhteydet moniin eri suuntiin.
Palvelusten vaihtaminen oli yleistä säätyläistön piirissä laajemminkin, joten mistään heränneiden
verkoston erityispiirteestä ei ollut kyse. Esimerkiksi ruotsalaisessa tutkimuksessa on kiinnitetty
huomiota palvelusten vaihtamiseen sekä aatelis- että porvarispiireissä. Agneta Rundqvist on
omassa ruotsalaista aatelia koskevassa tutkimuksessaan luonnehtinut palveluksia ”yläluokan
208
Reinhold Helander Alfred Kihlmanille 7.4.1845. AKk, coll. 101.5. HYK.
209
F.G. Hedberg vanhemmilleen 26.5.1842. SLEY:n arkisto, F.G. Hedbergin kokoelma, coll. 225.37. HYK.
210
Ks. esim. C.G.von Essen Alfred Kihlmanille 4.6.1847. AKk, coll. 101.3. HYK; F.A. Birling Alfred Kihlmanille
29.12.1849. AKk, coll. 101.1. HYK.
57