Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
5. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus 1860-luvun alkupuolella<br />
Ensimmäisen vaimonsa Angelican perintösahojen myynnistä Alfred Kihlman keräsi niin paljon<br />
rahaa, että sitä riitti muihinkin sijoituskohteisiin kuin Vaasan Puuvillatehtaaseen. Tammikuussa<br />
1861 hän osallistui kahteen merkittävään osakeantiin: Suomen Yhdyspankin osakeannissa hän<br />
merkitsi itselleen 80 osaketta ja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön annissa vaatimattomasti<br />
vain kaksi. 398 Pienuudestaan huolimatta jälkimmäinen sijoitus tuli vaikuttamaan<br />
Kihlmanin tuleviin vuosiin verrattomasti ensin mainittua enemmän.<br />
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden alkuvaiheet olivat kaukana menestystarinasta. Yhtiö<br />
muodostettiin vuonna 1861, kun kartanonomistaja Adolf Törngrenin vuonna 1856 perustama<br />
pellavatehdas ja samoihin aikoihin ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjernan omistukseen<br />
päätynyt Tampereen masuuni yhdistettiin ja osakkeita tarjottiin samalla myös ulkopuolisten<br />
merkittäväksi. Osakeannilla ei haviteltu niinkään uusia osakkaita kuin lisärahoitusta tehtaiden<br />
tyhjyyttään ammottaviin kassoihin. Törngrenin ja Wasastjernan tehtaat olivat kärsineet koko<br />
toimintakautensa ajan käyttöpääoman puutteesta, ja erityisesti Törngren oli joutunut kiinnittämään<br />
lähestulkoon koko omaisuutensa valtavien lainojen vakuudeksi. 399<br />
Osakeannin menestys oli alusta alkaen surkea. Merkintäajan umpeuduttua vain viitisenkymmentä<br />
kaikkiaan tuhannesta viidestäsadasta osakkeesta oli saatu kaupaksi, minkä olisi merkinnän<br />
sääntöjen mukaan pitänyt johtaa koko osakeannin peruuntumiseen. Sääntöjä kuitenkin kierrettiin<br />
siten, että Törngren ja Wasastjerna merkitsivät jo aiemmin hankkimiensa 900 osakkeen lisäksi<br />
vielä 600 osaketta lisää. Ulkopuolista pääomaa saatiin lopulta kerättyä vaivaiset 25.000 ruplaa,<br />
kun Wasastjernalla ja Törngrenillä itsellään oli yhtiössä kiinni yhteensä 800.000. Lisäksi annin<br />
yhteydessä suoritettiin omaisuusjärjestelyjä siten, että uusi yhtiö pääsi kyllä teknisesti ottaen<br />
aloittamaan ilman velkaa, mutta käytännössä se oli vastuussa Törngrenin ja Wasastjernan valtavista<br />
henkilökohtaisista sitoumuksista. Osakeannin vähäiseen suosioon lienee vaikuttanut se, että<br />
osakeyhtiölakia ei vielä tässä vaiheessa ollut, joten riski tulla huijatuksi oli varsin suuri. Myös<br />
Törngrenin taloudelliset vaikeudet olivat yleisesti tiedossa, ja Suomen Yhdyspankin samanaikainen<br />
osakemerkintä imi markkinoilta sijoituspääomaa. 400 Huijatuksi tulemisen pelkoa vielä ko-<br />
398 Lodenius 1908, s. 19; von Bonsdorff 1956a, s. 133–134; A.A. Levón Alfred Kihlmanille 19.1.1861 ja 30.1.1861.<br />
AKk, coll. 101.6. HYK; Aspelin-Haapkylä 1915, s. 387–388.<br />
399 von Bonsdorff 1956a, s. 118–126.<br />
400 von Bonsdorff 1956a, s. 126–135; Lodenius 1908, s. 16–19.<br />
109
Change language