Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

kymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1898, Kihlman muisteli avioitumistaan: ”Tahdoin saada
hurskaan ja ymmärtäväisen vaimon, joka lahjoittaisi minulle ymmärtäväisiä, lahjakkaita lapsia. -
- Toinen avioni ei aiheutunut välittömästä, vastustamattomasta rakkaudesta, se oli mitä voisi
sanoa harkinta-naimiseksi: en etsinyt rikkautta, vaan ymmärtämystä.” 336 Aivan helposti sulava
pala järkiavioliitto ei Kihlmanille ollut, sillä vielä muutamaa päivää ennen häitä hän tuskaili kirjeessään
viipurilaiselle ”avioliittokonsultilleen” rouva Fabritiukselle, ettei tiennyt, oliko tehnyt
oikean valinnan vaiko ei. Morsiamessa kun oli ilmennyt hänen mielenrauhaansa häiritseviä piirteitä,
jotka eivät sopineetkaan hänen ideaalikuvaansa uudesta vaimosta. 337
Häät vietettiin Turussa 8.1.1858 vain lähimmän perhepiirin ollessa paikalla. Häiden jälkeen pari
asettui Kihlmanin entiseen asuntoon Pietarsaareen. Siellä sosiaalinen elämä muodostui entistäkin
vilkkaammaksi, sillä Hildalla oli kaupungissa runsaasti sukulaisia, mm. enot, kauppias Herman
Höckert ja alkeiskoulun rehtori August Höckert sekä täti Charlotte, joka oli naimisissa kaupungin
mahtavimman porvarin, kauppaneuvos Petter Malmin kanssa. 338
3. Ensiaskeleet liikemiesuralla: Itä-Suomen sahat, luujauhomylly ja Vaasan Puuvillatehdas
Pietarsaaren vuodet merkitsivät rajapyykkiä Alfred Kihlmanin elämässä. Siirtyminen opettajan
uralle osoittautui pysyväksi valinnaksi, eikä Kihlman enää koskaan palannut papin ammattiin,
vaikka säilyttikin mielenkiintonsa hengellisiin asioihin. Hän alkoi myös vähin erin kietoutua yhä
tiiviimmin liike-elämään, jota hän oli herännäisvuosinaan lähinnä vältellyt. Tässä prosessissa
Alfred Kihlmanin verkostoilla oli ratkaiseva osuus. Ensinnäkin hänen ensimmäiseltä vaimoltaan
perimänsä omaisuus johdatti häntä liike-elämän pariin jo ennen Pietarsaareen muuttoa. Toiseksi
Kihlman alkoi Pietarsaaressa ryhtyä uusiin liiketoimiin ystäviensä kanssa.
Solmiessaan ensimmäisen avioliittonsa Angelica Fabritiuksen kanssa Kihlman oli noudattanut
heränneen verkoston sisäistä logiikkaa, joka kytki linkittäjäperheiden kautta nuoret heränneet
papit sukusitein toisiinsa. Avioitumismalli tiivisti heränneiden uskonnollista yhteisöä rajaamalla
suruttomat heränneen sisäpiirin ulkopuolelle, mutta Kihlmanin tapauksessa tällä avioitumisstrategialla
oli myös ei-aiottuja seurauksia. Avioituminen suuren sahaomaisuuden perineen Angeli-
336 Aspelin-Haapkylä 1918, s. 436.
337 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 377–378.
338 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 375–376.
92