Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

1820-luvulla, ja jatkoa seurasi 1830- ja 1840-luvun taitteessa Pohjanmaalla. Pohjanmaan oikeusprosessit
olivat todella suuria, sillä niissä oli yhteensä syytettynä yli 400 henkeä. 186
Koska seurojen pitäminen kävi näissä oloissa varsin hankalaksi, heränneet alkoivat pitää kokoontumisiaan
yhä enemmän erilaisten juhlien kuten häiden ja hautajaisten yhteydessä. Viranomaisethan
eivät juuri voineet estää ketään kutsumasta vieraita esimerkiksi omiin häihinsä. 187
Tämän seurauksena häistä ja hautajaisista muodostui massiivisia joukkokokoontumisia. Heränneiden
tiheät sukulaisuussuhteet vielä korostivat erilaisten perhejuhlien merkitystä; kun sukua oli
runsaasti, oli myös yhteisiä juhlia paljon. 188 Häiden ja hautajaisten ohella heränneet papit kokoontuivat
usein toistensa virkaanastujaisiin, vaikkakin näistä tilaisuuksista muodostui selvästi
pienimuotoisempia kuin suurimmista hääjuhlista. Lähiseutujen papeille ne tarjosivat silti hyvän
syyn kokoontua yhteen. Esimerkiksi Kuortaneella vuonna 1840 pidettyihin Anders Nils Holmströmin
virkaanastujaisiin saapui 18 herännyttä pappia. 189
Häissä ja hautajaisissa koko juhlaväki ei kuitenkaan ollut sukua isäntäväelle, eivätkä nämä
välttämättä tunteneet toisiaan entuudestaan. 190 Käytännössä se ei olisi ollut edes mahdollista,
sillä vierasmäärä saattoi kohota useisiin satoihin. Suuri vierasjoukko tarjosi luonnollisesti
tilaisuuksia uusien tuttavuussuhteiden solmimiseen. Erityisesti tämä koski papistoa, jota tilai-
suuksissa oli tavallisesti runsain määrin paikalla. Heränneet papit saapuivat juhliin pitkienkin
matkojen takaa. Venellin häissä Espoossa paikalla oli 25 herännyttä pappia ja Kihlmanin häissä
Lapualla peräti viitisenkymmentä. Muun muassa juuri Kihlmanin varhaisen suhdeverkoston
kehittymisen kannalta Espoon kaksoishäät olivat ratkaisevan tärkeät.
Seurojen merkitys ei rajoittunut pelkästään verkoston laajentamiseen. Ehkä vielä tärkeämpää oli
se, että erilaiset kokoontumiset vahvistivat jo aiemmin solmittuja yhteyksiä. Etenkin 1840-luvun
suuret massatapahtumat saattoivat kestää päiväkausia, joten esimerkiksi häät eivät olleet mikään
parin tunnin mittainen satunnainen tapaaminen. Suhteita vahvisti myös kokoontumisten intensiivinen
ohjelma, joka koostui paljon muustakin kuin itse juhlan varsinaisesta aiheesta, vihkimisestä,
siunaustilaisuudesta tms.
186 Oikeudenkäynneistä tarkemmin ks. Ylikangas 1979.
187 Murtorinne 1992, s. 133.
188 Vrt. Rosendal 1912, s. 45.
189 Krook 1931b, s. 286, erit. viite 8.
190 Rosendal 1912, s. 45, 68–69.
50