Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Kirjeenvaihdosta on löydettävissä esimerkkejä myös siitä, miten mutkikkaaksi liiketoiminnan
hoitaminen saattoi muuttua tarpeellisen informaation ja suhdeverkoston puuttuessa. Ilman suhdeverkostoa
toimintaa oli vaikeata suunnitella, ja yksin toimiva liikemies oli helposti huijareiden
armoilla. Kun venäläinen kauppias Jegorjeff vuonna 1869 tarjosi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden
tuotteista hyvin alhaista hintaa, yhtiö joutui lähettämään isännöitsijä Carl Zuhrin
Pietariin ottamaan selvää, oliko Jegorjeffin tarjoama hinta todella vallitsevan hintatason mukainen
vai yrittikö kauppias vetää tietämätöntä suomalaisyritystä nenästä. Zuhrin matka oli täynnä
vastoinkäymisiä, eikä tehdas juuri onnistunut saamaan kilpailevia tarjouksia. Vaikeuksiin vaikutti
ilmeisesti suurelta osin juuri se, ettei yhtiöllä ollut ennestään Pietarissa luotettavia kontak-
teja. 476
Verkoston kautta tietoa saatettiin siis saada nopeasti – parhaassa tapauksessa ensimmäisenä.
Tällöin informaatiota voitiin hyödyntää ennen kuin sen leviäminen sai muut liikemiehet hereille.
Kihlman ei juuri arkaillut käyttää hallussaan olevia tietoja omaksi ja ystäviensä eduksi, kuten
puuhioketehtaan perustaminen ja tilinpäätöstietojen panttaaminen osoittavat. Sisäpiiritiedon suu-
rena etuna oli myös sen luotettavuus. Koska verkoston toiminta perustui vastavuoroisuuteen,
väärien tietojen tai löyhän kuulopuheen esittäminen totena olisi merkinnyt luottamuksen mure-
nemista ja hedelmällisen vaihtosuhteen katkeamista. Sisäpiiritiedon välittäjän intresseissä oli
siksi huolehtia välittämänsä tiedon paikkansapitävyydestä.
Palvelukset ja suositukset
Koska verkoston koossa pysyminen ja siinä piilevän sosiaalisen pääoman käyttökunnossa pitäminen
edellytti vastavuoroisuutta, verkoston välityksellä saatu informaatio ei ollut ilmaista. Informaatiosta
ei kuitenkaan välttämättä maksettu juuri antamalla tietoja, sillä erilaiset palvelukset
pitivät yhtä lailla ystävyyssuhdetta toimintakykyisenä.
Palvelusten vaihtaminen tapahtui liikemiesten välillä suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin
heränneidenkin verkostossa (ks. luku II.3.). Vieraalla paikkakunnalla asuvat tuttavat saivat hoidettavakseen
asioita, joita ystävät ja sukulaiset eivät maantieteellisen etäisyyden vuoksi itse ky-
476 Alfred Kihlman Sixtus Calamniukselle 26.6.1869 ja 9.7.1869, A.A. Levónille 12.7.1869. Alfred Kihlmanin
kirjekopiokirja 4.8.1867–14.9.1869, s. 310–311, 331–334, 339–344. Kihlmanin suvun arkisto, kirjeenvaihto, kansio
2. KA.
133