Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

akkaus voisi seurata vain jos paria yhdistäisi totinen kristillisyys. 159 Kihlauduttuaan Angelica
Fabritiuksen kanssa Alfred Kihlman puolestaan kirjoitti vanhemmilleen – paradoksaalista kyllä –
morsiantaan ylistäen: ”Kuinka iloinen olenkaan, etten huomaa jälkeäkään siitä imelästä tungettelevuudesta
ja romanttisesta rakkaudesta, joka tavallisesti runsaassa mitassa tulee näkyviin
kihlatuissa, naimahaluisissa taikka vastanaineissa naisissa.” 160 Maallinen rakkaus oli sysättävä
syrjään hengellisen pyrkimyksen tieltä siksi, että se oli omiaan kiinnittämään ajatukset tämänpuoleiseen,
jonka täytyi taivaan valtakunnan rinnalla aina ja kaikissa olosuhteissa jäädä toisarvoiseksi.
161 Angelican kuoltua Jonas Lagus kirjoittikin vaimonsa menettäneelle Kihlmanille:
”Vai luuletko sinä, että omistamalla rakastetun puolison, tyydyttävän terveyden ja riittävän
omaisuuden, so. kaikkea mikä maan päällä on kallisarvoisinta, voisit esteittä vaeltaa eteenpäin
todellisen parannuksen tiellä?” 162
Yhteinen uskonnollinen vakaumus ei kuitenkaan yksistään johdattanut aviopareja yhteen. Liikkeen
huippukaudella 1840-luvulla heränneet papit toimivat usein aviokaupoissa välittäjänä ja
valitsivat seurakuntalaisille sopivat puolisot liikkeen sisältä. Erityisen suurta valtaa asiassa käytteli
henkilöpalvonnan kohteena ollut Nils Gustaf Malmberg, joka käytännössä usein päätti mui-
den pohjalaispappien avioliitoista. Myös säätyläisheränneiden tapana oli kysyä Malmbergiltä
neuvoa monenlaisissa asioissa; varsinkin puolisonvalinnassa kysyttiin usein hänen lupaansa.
Malmbergin valtaa lisäsi vielä se, ettei hänen vastauksensa suinkaan aina ollut myöntävä, vaan
hän saattoi myös kieltää suunnitellun avioliiton. Kieltoa tavallisesti myös noudatettiin. 163
Malmbergin rooli oli keskeinen mm. Pyhäjärven apulaispapin Henrik Schwartzbergin ja Laura
Stenbäckin avioitumisessa. Malmberg suositteli Lauralle tämän veljen Lars Stenbäckin välityksellä
Schwartzbergiä puolisoksi. Ehdotus johti Schwartzbergin kosintaan jo toisella tapaamiskerralla.
Pari ei oikeastaan tuntenut toisiaan avioitumispäätöstä tehtäessä, vaan lopulta myöntei-
seen ratkaisuun päätynyt harkinta tapahtui ainoastaan Malmbergin ja morsiamen veljen antamien
suositusten perusteella. 164 Samankaltainen oli vaasalaisen proviisori August Alexander Levónin
ja Sofia Fonseliuksen avioliiton alku. Levón oli ilmeisesti pitempään etsinyt vaimoa ja lopulta
kirjoittanut asiasta Malmbergille. Tämä ei vastannut Levónille mitään vaan antoi kirjeen morsia-
159
Krook 1931b, s. 291, viite 26; vrt. Kares 1953, s. 208.
160
Alfred Kihlman vanhemmilleen 7.9.1845. Aspelin-Haapkylä 1915, s. 73–74. Kursiivi P.H.
161
Aspelin-Haapkylä 1917, s. 261.
162
Jonas Lagus Alfred Kihlmanille 15.3.1851. Ruuth 1937, s. 276. Kursiivi P.H.
163
Rosendal 1912, s. 65–66, Malmbergin vaikutusvallasta eri asioissa ylipäätään ks. myös s. 42–43; Remes 1995, s.
186–187.
44