Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

suudessa vihittiin Reinhold Helander ja Sofia Forsman. Tapahtumapaikkana oli tällä kertaa
Malmbergin omistama Marielundin talo Lapualla, sillä von Essenin talo Ylihärmässä, minne tämä
oli keväällä siirtynyt kappalaisen apulaiseksi, oli liian pieni. Häihin osallistui noin neljäsataa
vierasta: kaksisataa säätyläistä ja kaksisataa talonpoikaissäädyn edustajaa. Paikalla olivat lähes
kaikki huomattavimmat heränneet papit aina itäistä Suomea myöten sekä maallikkosaarnaajat
Paavo Ruotsalainen ja J.L. sekä Wilhelm Niskanen. 83
Kihlman oli jo ennen häitä sopinut isänsä kanssa tulevansa pappisvihkimyksen jälkeen tämän
apulaiseksi Kruunupyyhyn. Alun perin hän oli tosin halunnut kieltä oppiakseen johonkin
suomenkieliseen seurakuntaan, mutta suostui isänsä esittämään tarjoukseen tämän luvattua, että
poika saisi ajoittain oleskella lähiseudun suomalaisseurakunnissa. 84 Kihlman ei kuitenkaan vielä
häiden jälkeenkään ryhtynyt hoitamaan papinvirkaansa vaan anoi tuomiokapitulilta lupaa asua
Kruunupyyn ulkopuolella aina seuraavan vuoden kesäkuuhun saakka. Perusteena anomukselle
oli ensinnäkin se, ettei hänen ja Angelican Kruunupyystä vuokraaman talon remontti ollut
likimainkaan valmis. Toiseksi hänen suomen kielen opintonsa olivat edelleen kesken. Näin
Kihlman jatkoi oleskeluaan Lapualla vielä lähes vuodella, vaikka Malmberg oli jo itse asiassa
palkannut uuden kotiopettajan, eikä Kihlmanilla ollut enää muuta tehtävää kuin opetella suomea.
Välillä hänen oli tosin käytävä Kruunupyyssä hoitamassa saarnavuorojaan. 85
On vaikeata sanoa, miksi Kihlman lykkäsi ammatillisen uransa aloittamista vielä lähes vuodella
ja jäi Lapualle, vaikka hän ei enää edes hoitanut kotiopettajan tehtävää. Psykohistorioitsija Juha
Siltalan tulkinnan mukaan Kihlman pakeni aikuista toimintaa taantumalla Malmbergin pojaksi. 86
Tulkinta ei liene kaukana totuudesta, sillä Kihlman näyttää todella vältelleen itsenäisen elämän
aloittamista ja vastuun ottamista itsestään. Myös elämäkerturi Aspelin-Haapkylä mainitsee Kihlmanin
eläneen Malmbergeillä ”niinkuin perheenjäsen ainakin” myös häidensä jälkeen. 87 Lapual-
la vietetyn vuoden aikana Kihlman matkusteli lisäksi runsaasti ympäri Suomea.
83
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 84–96; Kares 1953, s. 265–273; Rosendal 1912, s. 47–50. Skandaaleilta ei näissäkään
häissä vältytty, kun F.O. Durchmanin ja A.W. Ingmanin suomentaman Lutherin postillan kieliasu joutui yleisen
myllytyksen ja pilkanteon kohteeksi. Aikalaiskuvaus tapahtumista on Henrik Schwartzbergin kirjeessä K.J.
Engelbergille. Mustakallio 1958, s. 147–153.
84
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 82–83.
85
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 97–103.
86
Siltala 1993, s. 116.
87
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 98–99.
29