Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mielenkiintoista on, että Kihlman vedettiin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden johtoon<br />
yhtiötä hallinneen sisäpiirin ytimen ulkopuolelta. Hän ei esimerkiksi ollut avioliiton kautta tai<br />
muuten sukulaisuussuhteessa muihin johtokunnan jäseniin tai pääosakkaisiin. Sortavalalaisen<br />
Hallonbladin ohella Kihlman oli myös ainoa, joka tuli pääkaupungin virkamies- ja liikemieseliitin<br />
ulkopuolelta. Mahdollisesti yhtiön taloussotkuja siivoamaan haluttiin joku, joka ei ollut liikaa<br />
sidoksissa sitä huonolla menestyksellä johtaneeseen liikemiesryhmittymään. Muutamaa vuotta<br />
myöhemmin Kihlman synkkänä hetkenään tulkitsikin tilannetta siten, että hänet oli pahaa aavistamattomana<br />
ikään kuin huijattu jo ennalta mahdottomaksi tiedettyyn tehtävään. 423<br />
6. Uppoavan laivan ruorissa<br />
Alfred Kihlman muutti perheineen Vaasasta Helsinkiin samoihin aikoihin kun hänet nimitettiin<br />
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden johtokunnan puheenjohtajaksi. Syynä Kihlmanin muuttoon<br />
ei silti ollut Tampereelta Helsinkiin kotipaikkansa siirtäneen yhtiön johtaminen, vaan nimi-<br />
tys Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon uskonnon yliopettajaksi. Kihlmanin päivät kuluivat<br />
tehtaan asioita toimittaessa pitkälle iltapäivään, minkä jälkeen hän oli koululla opettamassa. Illat<br />
ja yöt hän valmisteli seuraavan päivän oppitunteja ja yritti keksiä, miten Tampereen Pellava- ja<br />
Rautateollisuus saataisiin pelastettua veloistaan. 424<br />
Tampellan taloussotkut, sen perustajan G.A. Wasastjernan epätoivoinen kamppailu henkilökoh-<br />
taista konkurssia vastaan, molempia lainoittaneiden pankkien tasapainoilu tappioiden välttämiseksi<br />
ja Wasastjernan lainoja taanneiden liikemiesten ahdinkotila muodostivat 1860-luvulla yritysjohtaja-Kihlmanin<br />
toimintakentän. Hän oli varomattomuuttaan saattanut itsensä puun ja kuo-<br />
ren väliin, tilanteeseen, jota hän ei enää kyennyt hallitsemaan. Kihlmanin näkökulmasta kyseessä<br />
ei ollutkaan pelkkä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden saneerausoperaatio, vaan henkilökohtainen<br />
eloonjäämistaistelu. Häviön seurauksena olisi ollut isiltä perityn ja kovalla työllä rakennetun<br />
omaisuuden menettäminen, voitto olisi parhaassakin tapauksessa merkinnyt vain selviämistä<br />
pienemmin tappioin.<br />
423<br />
Alfred Kihlman C.G. von Essenille 2.8.1869. Alfred Kihlmanin kirjekopiokirja 4.8.1867–14.9.1869, s. 408–411.<br />
Kihlmanin suvun arkisto, kansio 2. KA.<br />
424<br />
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 14; Alfred Kihlman äidilleen Sofie Kihlmanille 7.6.1868. Alfred Kihlmanin<br />
kirjekopiokirja 4.8.1867–14.9.1869. Kihlmanin suvun arkisto, kansio 2. KA.<br />
115
Change language