Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

tuloja. Birling ja Levón kirjoittivat molemmat Alfred Kihlmanille ja pyysivät Birlingille 1.000
hopearuplan lainaa. Kihlman tuli lopulta lainanneeksi vain 250 ruplaa, sillä Birling onnistui lainaamaan
loppuosan tarvittavasta summasta muualta. Myös tässä lainassa Kihlman tosin oli
takaajana. 367
Levónilla oli käytössään huomattava sosiaalinen pääoma verkostossaan, joka oli alun perin syntynyt
ideologisista tarpeista, mutta jota nyt voitiin hyödyntää myös taloudellisiin tarkoitusperiin.
Tämä sosiaalinen pääoma muuttui varsin käsinkosketeltavaksi taloudelliseksi pääomaksi, kun
aiemmin muotoutuneesta ystäväpiiristä saatettiin ammentaa rahoitusta liikeyrityksiin, joiden rahoittaminen
olisi muuten saattanut olla hankalaa. Uskonnollinen verkosto ei välttämättä ollut
ainoa sosiaalista pääomaa muodostava organisaatio. Liikemiehet saattoivat olla toisiinsa yhteydessä
monenlaisten instituutioiden tai ideologioiden välityksellä. Levónin tapauksessa juuri uskonnollinen
verkosto näyttää kuitenkin olleen hänen uransa alkuvaiheessa varsin keskeisessä
asemassa.
Myllyn ja kemiallisen tehtaan ohella Levón harjoitti monenlaista liiketoimintaa. Hän osasi taitavasti
käyttää hyväkseen yllättäenkin avautuvia uusia mahdollisuuksia ja oli eturivissä teknologisten
innovaatioiden hyödyntämisessä. Kun Vaasan kaupunki tuhoutui lähestulkoon täydelli-
sesti tulipalossa vuonna 1852 ja uutta kaupunkia alettiin rakentaa Klemetsön niemelle, Levón
perusti tiilitehtaan, jonka paloturvallinen tuote meni kuin kuumille kiville. Tehdas edusti aikansa
teknologista huippua, sillä voimanlähteenä oli höyrykone ja myös tiilien puristaminen tapahtui
koneellisesti. Kaupungin palon jälkeen Levón osti yhdessä Kihlmanin kanssa höyrypurren, jota
käytettiin – ilmeisesti hyvällä voitolla – proomujen vetämiseen vanhan ja uuden kaupungin välillä.
Levón oli aikeissa perustaa myös koneellisen leipätehtaan, joka olisi tuottanut työväelle
halpaa leipää. Aika ei kuitenkaan ollut ajatukselle vielä kypsä, sillä senaatti hylkäsi hakemuksen,
koska pelkäsi koneellistetun leivänvalmistuksen uhkaavan leipurien elinkeinoa. 368
Kihlmanin kannalta merkityksellisin Levónin liikeyrityksistä tuli olemaan Vaasan Puuvillatehdas.
Nykyaikaisen puuvillatehtaan perustaminen oli mittasuhteiltaan Vaasan oloissa ennennäkemätön
hanke. Suurten tehdasrakennusten rakentaminen ja koneiden hankkiminen nielivät valtavia
pääomia: alkuperäisissä laskelmissa kustannusten arvioitiin kohoavan peräti 400.000 ruplaan.
367 Lainan toisena takaajana oli kauppias Gabriel Revell. A.A. Levón Alfred Kihlmanille 15.9.1849. AKk, coll.
101.9; F.A. Birling Alfred Kihlmanille 24.8.1849, 29.12.1849 ja 27.4.1850. AKk, coll. 101.1. HYK.
368 Nikula 1957, s. 22–24; Aspelin-Haapkylä 1915, s. 393.
100