Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomen heränneiden omissa riveissä. 245 Osittain tämän seurauksena hänen luottamuksensa<br />
heränneisiin auktoriteetteihin, Paavo Ruotsalaiseen ja Nils Gustaf Malmbergiin, alkoi samoihin<br />
aikoihin rakoilla yhä pahemmin. Ruotsista Kihlmanin alkuperäisenä tarkoituksena oli lääkärin<br />
ohjeita seuraten jatkaa matkaansa Hampurin kautta Brasiliaan. Amerikan-matka tuntui Kihlmanista<br />
silti äärimmäisen vastenmieliseltä ajatukselta, ja kun hänen kaikki ystävänsäkin vastustivat<br />
kiivaasti niin kauas suuntautuvaa matkaa, hän päätti lopulta vastoin lääkärin neuvoja viettää<br />
talven Etelä-Saksassa. Päätökseen vaikutti Kihlmanin merimatkaa kohtaan tunteman pelon ohella<br />
myös se, että hän odotti Saksassa solmivansa uusia, kiinnostavia teologituttavuuksia.<br />
Kihlman matkasi halki Saksan käyden eri kirkkojen jumalanpalveluksissa ja tehden tuttavuutta<br />
paikallisten kristittyjen kanssa aina kuin tilaisuus sen salli. Saksassa-oleskelun aikana Kihlmanin<br />
käsitys toden kristinuskon riippumattomuudesta uskonnollisista puolueista vain vahvistui. Hän<br />
onnistui näkemään paljon hyvää jopa katolisessa saarnassa. 246 Lopulta, tammikuussa 1852, Kihlman<br />
päätyi Tübingenin vanhaan yliopistokaupunkiin, jonne häntä vetivät kertomukset siellä vai-<br />
kuttavan Johannes Tobias Beckin raamatullisesta teologiasta. Tübingenissä Kihlman kävi Beckin<br />
luennolla, luki hänen kirjoituksiaan ja ystävystyi henkilökohtaisesti tuolloin viisissäkymmenissä<br />
olleen teologian professorin kanssa.<br />
Beckin opit tapasivat Kihlmanissa vastaanottavaisen maaperän, sillä heränneiden yhteisössä<br />
aiemmin ilmennyt rakoilu syveni syksyn 1851 ja talven 1852 mittaan todelliseksi repeämäksi.<br />
Koko Kihlmanin lähipiiri, Carl Gustaf von Essen, Lars Stenbäck, Anders Wilhelm Ingman,<br />
Frans Oskar Durchman ja useat muut pohjalaispapit irtisanoutuivat lopullisesti Malmbergistä ja<br />
koko herännäisyydestä. Von Essen, Ingman ja Anders Favorin pitivät Kihlmania kirjeitse ajan<br />
tasalla, ja Kihlman puolestaan lähetti heille omia näkemyksiään siitä, miten asiassa olisi edettävä.<br />
Heikki Ylikangas on teoksessaan Murtuva säätyvalta 247 esittänyt varsin yksityiskohtaisen<br />
kuvauksen herännäisyyden hajaantumiseen johtaneista tapahtumista syksyllä 1851 ja talvella<br />
1852. Monipolvisen tapahtumaketjun tarkemman esittelyn sijaan keskityn sen vuoksi seuraavassa<br />
pohtimaan hajaannuksen taustalla vaikuttaneita motiiveja. Ylikankaan esitys perustuu Al-<br />
245 Alfred Kihlman A.W. Ingmanille ja A.A. Favorinille 15.–16.9.1851. Ruuth 1937.<br />
246 Alfred Kihlman C.G. von Essenille ja A.W. Ingmanille 25.4.1852, Ruuth 1937, s. 109–110; Ks. myös Alfred<br />
Kihlman A.W. Ingmanille 11.12.1851, Ruuth 1937, s. 54 sekä Alfred Kihlman C.G. von Essenille 23.1.1852, Ruuth<br />
1937, s. 60–61.<br />
247 Ylikangas 1984.<br />
67
Change language