Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mismahdollisuuksia myös kirkon piirissä. 288 Herännäisyyden vanha verkosto alkoi muuttua<br />
näille papeille hyödyttömäksi; se ei tarjonnut enää etuja uusissa olosuhteissa. Päin vastoin, herännäisyyden<br />
ideologian asettamat rajoitteet muuttuivat taakaksi.<br />
Siitä huolimatta uskonnollisiakaan vaikuttimia ei ole syytä aliarvioida. Uskonlahkoihin ja auktoriteetteihin<br />
kohdistettu kritiikki ei ollut pelkkää pintasilausta, jolla herännäisyydestä irtaantumista<br />
voitiin perustella, vaan taustalla oli todellista heränneiden isien kaikennielevän aseman<br />
aiheuttamaa ahdistusta. Heränneet papit olivat myös täysin tosissaan suhteessaan opillisiin kysymyksiin,<br />
vanhurskauttamiseen ja pelastusvarmuuteen. Uskonto ei ollut papeille edes tiedostamattomalla<br />
tasolla pelkkää taktiikkaa tai omien uravalintojen oikeuttamista vaan maailmankatsomus,<br />
jonka päälle koko inhimillinen olemassaolo rakennettiin.<br />
6. Beckiläisyys<br />
Herännäisyyden ehdoton oppi oli ollut siinä määrin hallitseva, että siitä luopuminen ei käynyt<br />
ilman opillista perustaa, joka olisi legitimoinut kypsymässä olleet valinnat ja antanut uuden<br />
pohjan niin maalliselle kuin hengellisellekin toiminnalle. Saksasta Kihlman löysi vastauksen<br />
itsensä ja ystäviensä opilliseen dilemmaan.<br />
Johannes Tobias Beckin opetuksilla oli poikkeuksellinen vetovoima kaukaisesta Suomesta tulleeseen<br />
nuoreen pappiin. Beckiläisyys tuntui tarjoavan ratkaisun niihin ongelmiin, joita Kihlman<br />
kumppaneineen herännäisyyden opissa näki. Ensinnäkin Beck teki selkeän eron seurakunnan<br />
(Gemeinde) ja kirkon (Kirche) välille. Seurakunnalla hän tarkoitti ”Kristuksen kirkkoa”, tosiuskovia,<br />
joita ei välttämättä yhdistänyt kulttiyhteys, vaan Sanan ja Hengen yhteys. Tämän seura-<br />
kunnan jäseniä saattoi siten löytyä monista eri uskonnollisista yhteisöistä. Tärkeintä eivät olleet<br />
uskonharjoituksen ulkoiset muodot vaan totinen pyrkimys oikeaan uskoon. Kirkolla Beck viittasi<br />
uskonharjoituksen instituutioihin, esimerkiksi valtiokirkkoon, johon kuului Kristuksen kirkon<br />
jäsenten ohella tavallisesti myös puoliuskovaisia sekä kokonaan uskonnottomia. Kristuksen<br />
kirkko muodostui siten vain pienestä osasta luterilaista seurakuntaa, mutta toisaalta sitä saattoi<br />
olla myös esimerkiksi katolisten ja reformoitujen piirissä. 289<br />
288 Ylikangas 1979, s. 209–215; Ylikangas 1984, s. 132.<br />
78
Change language