Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

kalliiden investointien luotettavamman ja edullisemman luototuksen. 31 Toisaalta taloudellisten
vaikeuksien yllättäessä sukulaisuussuhteisiin liittyvät sidonnaisuudet saattoivat johtaa ristiriitoihin
ja kokonaisiin konkurssiaaltoihin. 32 Tähän ongelmaan on kiinnittänyt huomiota myös Antti
Kuusterä. Hänen mukaansa juuri yksityishenkilöiden välinen keskinäisten lainasitoumusten verkosto
aiheutti sen, että yhden yrittäjän epäonnistuminen saattoi vetää mukanaan suuren joukon
muita. 33
Jari Ojala on artikkelissaan Kerran porvareita käsitellyt myös Kuisman mainitsemaa kauppahuoneiden
tendenssiä tehdä uusia aluevaltauksia 1800-luvulla. Ojala vertailee kokkolalaisen
Donnerin ja raahelaisen Soveliuksen kauppahuoneiden erilaisia toimintastrategioita. Donnerit
suuntautuivat voimakkaasti virkauralle, teollisuuteen ja etenkin tiedemaailmaan. He onnistuivat
joustavuudellaan ja innovatiivisuudellaan turvaamaan eliittiasemansa 1800-luvun muuttuvissa
olosuhteissa. Soveliukset taas pitäytyivät vanhoissa elinkeinoissaan, merenkulussa ja kaupassa.
Kykenemättömyys reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin johti suvun sosiaalisen
aseman vähittäiseen heikkenemiseen. 34 Ojalan artikkeli valottaa kiinnostavasti sitä, miten yhteiskunnan
muuttuminen toisaalta avasi tietyille keskiluokan jäsenille mahdollisuuksia sosiaaliseen
nousuun, mutta toisaalta sulki ovet sellaisilta, jotka eivät osanneet oikealla tavalla vastata ajan
haasteisiin.
Ruotsissa on viime vuosina ilmestynyt tutkimuksia, jotka muistuttavat lähestymistavaltaan omaa
lisensiaatintyötäni. Ylva Hasselberg käsittelee väitöskirjassaan 35 taalainmaalaisen Furudalin ruukin
omistajaperheen Clasoneiden verkostoja 1800-luvun alkupuolella. Kiinnostavaksi Hassel-
bergin tutkimuksen tekee se tapa, jolla hän kytkee yksityiset perhe- ja ystävyyssuhteet julkiseen
toimintaan. Sosiaalisia verkostoja pidettiin yllä kirjeenvaihdolla, lahjoilla ja palvelusten vaihtamisella.
Myös sukuyhteys oli keskeinen. Hasselberg korostaa sosiaalisen talouden (den sociala
ekonomin) merkitystä perheen liiketoimien ja sosiaalisen statuksen kannalta. Rahan käyttäminen
juhliin ja näyttävään elämäntyyliin ei ollut järjetöntä kerskakulutusta vaan investoimista henkilösuhteisiin,
joista oli monenlaista hyötyä. Muun muassa verkoston kautta saatava informaatio
oli erittäin hyödyllistä liiketoimien kannalta. Leos Müller on soveltanut samantyylistä tutkimus-
31
Ojala 1999a, s. 288–294, 311–314; Myös ruotsalainen Anita Göransson on korostanut taitavasti solmittujen
avioliittojen merkitystä kauppahuoneiden pääomanhankinnan lähteenä. Ks. Göransson 1990.
32
Ojala 1999a, s. 294–300.
33
Kuusterä 1987, s. 53; Kuusterä 1989, s. 24–25, 201.
34
Ojala 2000.
35
Hasselberg 1998.
14