Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

sissäni voi[si]n tukkia suut niiltä, joilla mahdollisesti on jotakin epäilyjä Veljen kyvyistä
juridiikan alalla. 491
Kirjeestä ei saa tarkkaa käsitystä siitä, mitä virkaa Kihlman yritti Meurmanille Helsingissä järjestää.
Varmaa joka tapauksessa on, että Kihlman lupasi käyttää vaikutusvaltaansa nimenomaan
tehdäkseen Meurmanille vastapalveluksen.
Kihlman yritti Helsingissä puhua myös toisen juristituttavansa, laamanni J. Ekströmin puolesta.
Kun prokuraattori Pettersson oli eroamassa tehtävästään v. 1870 alkupuolella, Kihlman tapasi
senaattori Dahlin ja yritti saada tätä puhumaan Ekströmin puolesta. Dahl olikin jo suositellut
Ekströmiä tehtävään, mutta saamatta Petterssonilta juuri vastakaikua. 492
Maine oli suosituksissa keskeinen elementti. Hyvän ystävän suositus oli tae siitä, että suositeltuun
henkilöön saattoi luottaa. Epäluotettavan henkilön puolesta puhuminen taas olisi vahingoittanut
nopeasti myös suosittelijan uskottavuutta, joten suosituksia ei voinut antaa löyhin perustein
kenestä tahansa. Siksi suosituksissa oli aina kyse sekä suosittelijan että suositeltavan maineen
punnitsemisesta.
Suosittelijan huoli oman maineensa säilymisestä tulee hyvin esiin kirjeessä, jossa Alfred Kihl-
man kertoo Victor Schaumanille tämän veljelle antamastaan suosituksesta (ks. edellinen sivu).
Vaikka Kihlman oli sanonut luottavansa täysin Schaumanin arvostelukykyyn, hän oli selvästi
hieman levoton suosituksen saaneen Knut Schaumanin raha-asioihin liittyvistä vihjailuista.
”Kunpa hän ei nyt pettäisi hänelle osoitettua luottamusta. Kirjoita hänelle, että hänellä täytyy
ennen kaikkea olla erillinen laatikko [hallinnoitavan] omaisuuden rahoja ja erillinen omia rahojaan
varten. Olen huomannut, että tämä on hyödyllinen ohje, kun hoidettavana on muiden rahavaroja”,
opasti Kihlman. 493
Maineen keskeistä merkitystä kuvastaa myös Kihlmanin kirje Leo Mechelinille, jossa Kihlman
pyytää vastaanottajan arviota Fredrik Idestamin persoonallisuudesta. Idestam oli tuolloin tarjolla
491 Alfred Kihlman Agathon Meurmanille elokuussa 1869 (sitaatti), 5.8.1869. Alfred Kihlmanin kirjekopiokirja
4.8.1867–14.9.1869, s. 415–417, 427. Kihlmanin suvun arkisto, kirjeenvaihto, kansio 2. KA; Meurman oli
Tampellan hallinnossa vanha tekijä, sillä hän oli ollut alusta lähtien aktiivisesti mukana yhtiökokouksissa ja toiminut
osakeyhtiön alkuaikoina johtokunnan varajäsenenä. Yhtiökokouspöytäkirjat 4.3.1861 sekä 10.6.1862. Oy Tampella
Ab:n arkisto, yhtiökokousten pöytäkirjat 1861 - - 1870, mappi 1. ELKA.
492 Alfred Kihlman A.A. Levónille 4.3.1870. Alfred Kihlmanin kirjekopiokirja 15.9.1869–30.4.1872, s. 174–175.
Kihlmanin suvun arkisto, kirjeenvaihto, kansio 2. KA.
138