Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

välttämättä ollut ensisijaista, mitä tarkoitusta suhteet olivat alun perin muodostuneet; olennaisempaa
oli, että liiketoiminnassa hyödynnettävissä oleva sosiaalinen rakenne oli valmiiksi olemassa.
Jälkikäteen tarkasteltuna juuri liike-elämään ajautuminen oli merkittävin yksittäinen syy siihen,
että Alfred Kihlman onnistui huomattavassa määrin kohottamaan sosiaalista statustaan 1870luvulle
tultaessa. Talouselämään siirtyminen oli merkittävästi laajentanut hänen elämänpiiriään
ja nivonut hänet tiukemmin suuriruhtinaskunnan uudelleenjärjestyvään eliittiin. Se oli myös lisännyt
hänen varallisuuttaan – vaikkakin 1860- ja 1870-luvun taitteessa hänen koko omaisuutensa
oli juuri samasta syystä myös tilapäisesti vaakalaudalla. Paradoksaalista kyllä, Alfred
Kihlmanin nuoruusvuosien toiminta maallista mammonaa vastustaneessa herätysliikkeessä oli
tietyllä tavalla luonut ne lähtökohdat, joista hän menestyksekkäästi eteni teollisuuskapitalistin
uralla. Taloudellisessa mielessä onnistunut aviokauppa ja muihin heränneisiin luodut suhteet
osoittautuivat arvaamattoman hyödyllisiksi uskonnollisesta liikkeestä täysin poikkeavassa ympä-
ristössä.
Unohtaa ei sovi myöskään Alfred Kihlmanin opettajan uraa. Liiketoimistaan huolimatta hän pysytteli
edelleen opettajantoimessaan, mikä auttoi häntä ylläpitämään suhteita myös maan sivis-
tykselliseen eliittiin. Tämä eliittiryhmä tuli fennomanian kärkijoukon ominaisuudessa näyttelemään
merkittävää osaa vuosisadan loppupuolen poliittisessa elämässä. Alfred Kihlmanin kak-
soisrooli teollisuusmiehenä ja oppineen eliitin edustajana antoi hänelle siksi poikkeuksellisen
hyvät eväät sosiaaliseen nousuun. Eikä Kihlman ollut tässä suhteessa edes yksin: vastaavanlaisia
esimerkkejä ei tarvitse etsiä hänen lähipiiriään kauempaa. Oikeusoppinut byrokraatti, poliitikko
ja lehtimies Leo Mechelin oli muiden toimiensa ohella harvinaisen aktiivinen myös liike-elämässä.
Otto Donner oli samaan aikaan paitsi kielitieteilijä ja poliitikko, myös perityn omaisuu-
tensa turvin operoiva suurliikemies.
Alfred Kihlmanin poikkeuksellinen, mutta ei varsinaisesti ainutkertainen urakehitys henkilöi sen
vuoksi osuvasti 1800-luvun muutostrendejä. Talouselämän vapautuminen 1850-luvulta ja poliittisen
elämän laajeneminen 1860-luvulta lähtien avasivat uusia mahdollisuuksia yritteliäille ja
onnekkaille keskiluokan jäsenille, jotka toisinaan saattoivat suunnata aktiviteettiaan useammallekin
elämänalueelle samanaikaisesti. Ylä- ja keskiluokkien väliset säätyerot olivat tasoittuneet
jo siinä määrin, että liikemiespiireissä ja politiikassa liikkui lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisia
yksilöitä. Heitä yhdistivät sosiaaliset verkostot, jotka olivat saaneet alkunsa erilaisista aineksista.
152