Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

hän oli ollut useampaan otteeseen niin kovan kuumetaudin kourissa, että jopa häntä hoitanut professori
oli ihmetellyt hänen heikkoa ruumiinrakennettaan. Lisäksi Kihlman perusteli tutkinnosta
luopumista sillä, että oli saanut seminaaritutkinnostaan poikkeuksellisen loistavat arvosanat.
Tämä osoitti hänen mielestään, että hän kykeni jo nykyisillä perustiedoillaan hallitsemaan sekä
käytännöllistä että teoreettista teologiaa. 76
Todellinen syy Kihlmanin päätökseen on kuitenkin luettavissa kirjeestä vain rivien välistä. Hän
sanoo kuvittelevansa, että ”hänen omaisensa kotona, 19. [sic] vuosisadan lapsina, ehkä tuntevat
itsessään taipumusta uhrata yhdelle tämän vuosisadan heikkoudelle: turhamielisyydelle, eli toisin
sanoen [haluavat] nähdä poikansa laakeriseppele päässä.” 77 Heränneet tunsivat vastenmielisyyttä
kaikenlaisia oppiarvoja ja titteleitä kohtaan, eikä Kihlman ollut mikään poikkeus. Oppiarvot ja
ylipäätään kirjaviisaus nähtiin turhaksi itsekorostukseksi, jonka avulla Jumalan valtakunnan ovet
eivät avautuisi. Ilmeisesti välttääkseen ärsyttämästä vanhempiaan Kihlman ei kuitenkaan suoraan
uskaltanut vedota heränneiden näkemyksiin oppineisuuden maailmallisesta turhuudesta.
Toinen merkittävä ratkaisu, jonka Kihlman teki opiskeluaikansa lopulla, oli päätös siirtyä koti-
opettajaksi Etelä-Pohjanmaan huomattavimman pappisjohtajan Nils Gustaf Malmbergin taloon
Lapualle. Tätä ratkaisua Kihlmanin oli perusteltava vanhemmilleen erityisen huolellisesti, sillä
uutinen oli vanhemmille poikkeuksellisen vastenmielinen. Kihlman oli ilmeisesti jo vuosia aiemmin
haaveillut kotiopettajan tehtävästä Malmbergin luona, mutta vanhemmat olivat tyrmän-
neet ajatuksen. Mutta kun hätä on suurin, on apukin lähellä: Kihlmanin tuskailtua, miten asiansa
oikein vanhemmilleen esittäisi, jotta nämä eivät pääsisi estämään koko hanketta, Malmberg lä-
hetti Reinhold Helanderin välityksellä tarkat toimintaohjeet. 78 Malmbergin evästyksiä seuraten
Kihlman sitten kirjoitti vanhemmilleen, että haluaisi käyttää kandidaatintutkinnosta luopumisen
vuoksi säästyvän ajan suomen kielen opiskeluun. Jos hän osaisi kunnolla suomea, hän voisi ha-
kea virkoja myös suomenkielisistä seurakunnista, mikä parantaisi hänen mahdollisuuksiaan viran
saamiseen. Niinpä Kihlman kertoi haluavansa asettua suomenkieliseen seurakuntaan kieltä oppimaan.
Seurakunnassa tuli olla riittävästi suomen kieleen perehtynyt oppinut mies, joka voisi
toimia opettajana, ja seurakunta ei saanut sijaita liian kaukana Kihlmanin vanhempien kotoa
Kruunupyystä (jonne nämä olivat hänen opiskeluaikanaan muuttaneet). Näitä miettiessään Kihl-
76 Alfred Kihlman vanhemmilleen 19.6.1845. Aspelin-Haapkylä 1915, s. 64–66.
77 Ibid. Kihlman kuitenkin lievensi sanomaansa kirjoittamalla olevansa kuitenkin varma siitä, että vanhemmat
asettaisivat järkisyyt tämän tunteen edelle. Ilmaisulla ”19. vuosisadan lapsi” Kihlman lienee tarkoittanut 18.
vuosisadan lasta. Aspelin-haapkylä 1915, s. 68, viite 2.
78 Reinhold Helander Alfred Kihlmanille 12.5.1845. AKk, coll. 101.5. HYK; Kares 1953, s. 259–261.
27