Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kosto näyttää toimineen uusintaakseen itseään ja turvatakseen verkostosta jäsenilleen koituvia<br />
hyötyjä.<br />
Coleman katsoo, että informaatiokanavat muodostavat voimakkaan sosiaalisen päääoman ilmenemismuodon.<br />
235 Heränneiden pappien ja säätyläisten verkostossa informaation vaihto oli epäilemättä<br />
yksi keskeisimistä verkoston tuomista hyödyistä. Sosiaalinen pääoma tuotti verkoston<br />
jäsenille tätä kautta selviä hyötyjä, oli sitten kyse palkollisia, kotiopettajia tai mahdollisia virkapaikkoja<br />
koskevan informaation saamisesta. Aikana, jolloin tiedonkulku oli hidasta ja epävarmaa,<br />
tällaiset tiedot merkitsivät tuntuvia etuja esimerkiksi juuri virkauralla selviämisen kannalta.<br />
Etulyöntiasemassa olivat ne, joilla oli pääsy niukkoihin informaatioresursseihin, joilla oli paljon<br />
ystäviä ja sukulaisia oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.<br />
Kolmantena sosiaalisen pääoman ilmenemismuotona James Coleman mainitsee normit ja niitä<br />
vahvistavat sanktiot. Näillä hän tarkoittaa nimenomaan verkostossa vallitsevia altruistisia<br />
normeja, jotka edellyttävät yhteisön edun asettamista yksilön etujen edelle, ja vahvistavat sitä<br />
kautta verkoston voimaa kokonaisuutena. 236 Monessakin asiassa voi sanoa, että heränneet yhtei-<br />
sen edun nimissä pidättäytyivät usein ajamasta omaa etuaan. Esimerkiksi heränneen papin asemaa<br />
häneen halveksuvasti suhtautuvan suruttoman säätyläisyhteisön tai äitikirkon silmissä olisi<br />
saattanut monessa tapauksessa helpottaa, jos hän olisi suhtautunut hieman laimeammin asiaansa.<br />
Herätyksestä irtaantuminen olisi helposti voitu palkita paremmilla virka-asemilla tai ainakin<br />
rauhallisemmilla työoloilla. Silti näin ei toimittu. Myöskään korkoa ei peritty uskonveljille<br />
myönnetyistä lainoista, vaikka se olisi lainanantajaa epäilemättä hyödyttänytkin.<br />
5. Verkosto hajoaa<br />
Hyödyistä huolimatta heränneiden yhteisö alkoi osoittaa rakoilun merkkejä viimeistään 1840luvun<br />
loppupuolella. Hajoamisen alkutahteja kuultiin jo ennen vuosikymmenen puoliväliä, kun<br />
Fredrik Gabriel Hedberg julkaisi teoksensa Uskon oppi autuuteen ja riitaantui muiden heränneiden<br />
kanssa. Hedbergiä syytettiin liian löyhästä opista, joka sivuutti jokapäiväisen parannuksen<br />
vaatimuksen ja luotti liikaa armon omistamiseen. Riitely Hedbergin ja hänen entisten uskonveljiensä<br />
välillä jatkui vuositolkulla erilaisten kiistakirjoitusten muodossa. Hedberg sai silti myös<br />
235 Ks. Coleman 1988, s. S104.<br />
64
Change language