Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
manin vaimon Angelican isä, osti setänsä ulos Puhoksen ja Utran sahoista ja otti sen sijaan<br />
liikekumppanikseen lankonsa Nils Ludvig Arppen. 177 Johan Fabritiuksen kuoleman jälkeen<br />
suuromaisuus meni kolmelle tyttärelle, jotka kaikki avioituivat heränneiden pappien kanssa.<br />
Fabritiuksen tytärten varallisuudesta antaa kuvan se, että Angelica Kihlmanin omaisuuteen kuului<br />
vuonna 1851 mm. neljä yhdeksäsosaa Puhoksen sahasta ja jauhomyllystä, Utran sahasta,<br />
Hiiskosken jauhomyllystä sekä osuuksia useista Kiteellä sijaitsevista taloista. Kaikkiaan hänen<br />
omaisuutensa arvioitiin kohoavan yli 44.000 ruplaan. 178 Samana vuonna Helsingin kaupungilla<br />
töissä olevan kirvesmiehen on laskettu ansainneen puolisen ruplaa päivässä, eli kirvesmies olisi<br />
joutunut työskentelemään joka päivä 241 vuoden ajan saadakseen vastaavan rahasumman<br />
kokoon! 179<br />
Heränneiden pappien ja heidän ei-pappistaustaisten vaimojensa välistä varallisuuseroa korosti<br />
vielä useimpien pappien vaatimaton virka-asema. Herännäisyyteen liittyivät kirkon hierarkian<br />
alimmilla askelmilla olleet papit: apulaiset, armovuodensaarnaajat, välivuodensaarnaajat jne.<br />
Kappalainen oli heränneiden riveissä jo harvinaisuus, kirkkoherrasta puhumattakaan. 180 Vaikka<br />
monet heränneistä papeista, kuten Jonas Lagus, F.O. Durchman, Lars Stenbäck ja Berghin<br />
veljekset, kuuluivat maineikkaisiin pappissukuihin, on kuitenkin huomattava, että joukossa oli<br />
runsaasti myös ensimmäisen tai toisen polven sielunpaimenia. Alfred Kihlman ja Nils Gustaf<br />
Malmberg olivat pappeja vasta toisessa polvessa, ja Anders Wilhelm Ingmanin isä oli puolestaan<br />
maanmittari. 181<br />
Näin ollen heränneiden pappien avioliitot muiden kuin pappissäätyyn kuuluvien naisten kanssa<br />
merkitsivät tavallisesti sosiaalista nousua — oli se sitten tietoista tai tiedostamatonta. Heränneiden<br />
pappien avioliitot toistensa sisarten kanssa vahvistivat verkostoa sukusitein ja avioliitot<br />
muiden säätyläisnaisten kanssa taas toivat verkostolle varallisuutta ja ehkä myös sosiaalista<br />
statusta. Ideaalitapauksessa nämä kaksi funktiota yhdistyivät, kun useammat papit avioituivat<br />
säätyläisperheen sisarusten kanssa, kuten Arppen/Fabritiuksen perheen tapauksessa kävi.<br />
177<br />
Kauppinen 1994, s. 296–298.<br />
178<br />
Angelica Kihlmanin perukirja 30.4.1851. Keski-Pohjanmaan ylinen tuomiokunta, Kruunupyyn ja Teerijärven<br />
käräjäkunnan perukirjat 1845–52, E2a 5, s. 907–930. VMA.<br />
179<br />
Suomen taloushistoria 3, s. 423.<br />
180<br />
Ylikangas 1979, s. 209–218.<br />
181<br />
Kares 1953, s. 7–11; Johansson 1927, s. 10–11.<br />
48
Change language