Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

ätti katkeria tuntemuksia muutamissa Kihlmanin esimiehissä. Pahat kielet sanoivat hänen hankkiutuneen
tehtäväänsä, koska ei viitsinyt tehdä työtä ja koska hänellä oli varaa elää palkatta. 322
Loppuvuodesta 1854 Alfred Kihlman päätti hakea Vaasan lukiossa vapautunutta saksan kielen
opettajan virkaa. Voimakkaasti vetävä tekijä oli sukulaisten ja ystävien läheisyys, sillä pari
vuotta aiemmin sattuneen Vaasan kaupungin palon vuoksi koulu toimi evakossa Pietarsaaressa,
siis varsin lähellä Kruunupyytä. Työ olisi lisäksi kevyttä, joten se jättäisi aikaa teologisiin opintoihin
ja lisäksi siitä maksettiin palkkaa. Voimakkaan positiiviset kokemukset Stenbäckin sijaisena
toimimisesta edellisenä vuonna lienevät myös rohkaisseet Kihlmania viranhakuun. Hänet
valittiin täpärän äänestyksen jälkeen uuteen tehtäväänsä keväällä 1855. 323
Kihlman kotiutui Pietarsaareen nopeasti. Heti kaupunkiin muuton jälkeen hänen vuokraamaansa
asuntoon asettuivat myös isästään nelisen vuotta erossa ollut 8-vuotias tytär Hanna, C.G. von
Essenin tytär Lydia sekä taloudenhoitaja Emma Candelin, joka oli aiemmin toiminut von Esse-
neillä. Seuraavana vuonna tuli vielä kaksi tyttöä lisää, Thilda Grönvall Kruunupyystä sekä Hannan
serkku Lydia Bergroth Keuruulta, joten Kihlman tuli pyörittäneeksi varsinaisten toimiensa
ohella todellista asuntolaa koulua käyville maalaistytöille. 324 Sosiaalinen elämä oli Pietarsaaressa
huomattavasti vilkkaampaa kuin Turussa. Kihlmanin lähimpiä ystäviä kaupungissa olivat opettajakollegat
Georg Zachris Forsman (myöh. Yrjö Koskinen), F.E. Conradi ja J.L. Lindskog sekä
lapsuudentoveri, apteekkari Victor Schauman. Hurskas kristillisyys ja kirjallinen harrastuneisuus
yhdistivät Kihlmania Schaumanin ja Forsmanin perheisiin. Krimin sodan jälkeisessä epävakaassa
poliittisessa tilanteessa Kihlman osallistui myös Forsmanin johdolla kokoontuneeseen
fennomaanipiiriin. 325
Töihinsä Kihlman paneutui tarmokkaasti. Päätoimi lukion saksan opettajana vei kahdeksan tuntia
viikossa, mutta sen lisäksi Kihlman opetti muutaman tunnin viikossa uskontoa reaalikoulussa ja
yksityisessä tyttökoulussa. Oppilaat pitivät Kihlmania tiukkana mutta taitavana opettajana. Opetuksessaan
hän nojasi Johannes Tobias Beckin oppeihin. 326
322
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 300, 309.
323
C.G. von Essen Alfred Kihlmanille 3.1.1855, 30.1.1855, 4.4.1855, 26.4.1855. AKk, coll. 101.3. HYK; Aspelin-
Haapkylä 1915, s. 316–317, 328–329.
324
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 333, 335–336, 360–361.
325
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 334; Suolahti 1933, s. 322–323, 378–379; Bruun 1945, s. 12; Ahlström 1950, s. 24–
25.
89