Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Myös valtakunnallisella tasolla säätyläistön hyökkäys herännäisyyttä vastaan oli voimakas. Sanomalehdissä<br />
ilmestyi 1830 ja 1840-luvun kuluessa lukuisia herännäisyyttä arvostelevia tai ivaavia<br />
kirjoituksia, joiden kirjoittajina olivat maan suomenmielisen sivistyneistön varhaiset johtohahmot.<br />
Elias Lönnrot suomi herännäisyyttä 1830-luvun puolivälissä J.L. Runebergin toimittaman<br />
Helsingfors Morgonbladin sivuilla ja jatkoi kirjoitteluaan vielä myöhemminkin julkaisemassaan<br />
Mehiläisessä. Pari vuotta myöhemmin kävi puolestaan Runeberg herännäisyyttä vastaan<br />
Morgonbladissa julkaisemillaan Vanhan puutarhurin kirjeillä. Kuten arvata saattaa, heränneet<br />
eivät suinkaan jääneet sanattomiksi säätyläistön hyökkäyksien edessä. Niin Lönnrotin kuin<br />
Runeberginkin kirjoituksiin lähetettiin vastineet välittömästi. Asialla olivat pääkaupungin ylioppilasheränneet,<br />
Lars Stenbäck etunenässä. Säätyläistön esittämä kritiikki keskittyi lähinnä herännäisyyden<br />
synkkyyteen, yli-innokkaaseen hartaudenharjoittamiseen ja vetäytymiseen maailmasta<br />
– toisin sanoen kaikkeen siihen, jonka puutteesta heränneet olivat säätyläisiä arvostelleet. 139<br />
Säätyläistön lehtikirjoittelu oli ainakin osittain herkkänahkainen reaktio siihen kovasanaiseen<br />
tuomioon, jonka heränneet olivat suruttomalle herrasväelle langettaneet.<br />
Sekä paikallisen että valtakunnallisen tason säätyläisreaktiota kuvastavat lisäksi heränneitä vas-<br />
taan 1830- ja 1840-luvun taitteessa nostetut oikeusjutut, joissa näitä syytettiin konventikkeliplakaatin<br />
rikkomisesta, so. luvattomien hartauskokousten järjestämisestä. Nämä oikeudenkäynnit<br />
eivät kuitenkaan olleet enää pelkkää reaktiota herännäisyyden ideologiaan, vaan niillä oli paljon<br />
laajempia sosiaalisia ja poliittisia kytkentöjä, joihin palaan tuonnempana. 140<br />
3. Herännäisyys verkostona<br />
Kun Alfred Kihlman kääntyi herännäisyyteen, hänestä tuli vähitellen yhä tiiviimmin myös herän-<br />
neiden muodostaman verkoston jäsen; aluksi kiihkeästi uskonnolliseen yhteyteen hakeutuvana<br />
koulupoikana, myöhemmin koko eteläpohjalaisen herätyksen johtavan ryhmän, nuorten pohjalaispappien<br />
jäsenenä. Herätyksen verkostoluonne ilmeni monella eri tavalla: uskovaisten välisinä<br />
avioliittoina, uskonnollisten kokoontumisten, seurojen järjestämisenä, toistuvina vierailuina<br />
kaukaistenkin uskonveljien luona, tiiviinä kirjeenvaihtona ja erilaisten palvelusten vaihtamisena.<br />
139<br />
Ylikangas 1979, s. 217–233; Aspelin-Haapkylä 1917, s. 245–253; Krook 1931b, s. 218–226; Rosendal 1905, s.<br />
33 ff.<br />
140<br />
Ks. Ylikangas 1979; Rosendal 1905, s. 75 ff, 163 ff.<br />
39
Change language