Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Tämä olikin vielä 1800-luvun alkupuolella lähes ainoita varakkaille yksityishenkilöille helposti
tarjolla olevia vaihtoehtoja ylimääräisten käteisvarojen sijoittamiseksi. Teollistumisen edetessä
osakkeet tulivat 1850- ja 1860-luvulla yleisön saataville. Kihlmanille Vaasan Puuvillatehtaan
perustaminen merkitsi alkua nimenomaan osakesijoittajana.
Kihlman ei Pietarsaaresta käsin varsinaisesti osallistunut yhtiön hallintoon, mutta huomattavana
osakkeenomistajana yhtiön menestys toki kiinnosti häntä. Levón lähetti hänelle kirjeissään raportteja
tehdasrakennusten valmistumisesta ja tuotannon käynnistymisestä. Valitettavasti Kihlmanin
kirjeet Levónille eivät tältä ajalta ole säilyneet nykypäiviin saakka, mutta Levónin vastauksista
on pääteltävissä, että Kihlman kertoi niissä vuolaasti omia mielipiteitään yrityksen johtamisesta.
373 Yhtiökokouksissa hän oli paikalla vain vuonna 1858 sekä ylimääräisessä yhtiökokouksessa
vuonna 1862, jolloin hän edusti valtakirjalla myös C.G. von Esseniä. 374
Tapahtumien keskipisteeseen Kihlman alkoi joutua enemmän vasta, kun hän oli muuttanut lu-
kion perässä Vaasaan ja hänelle oli siten mahdollista tavata Levónia ja muita yhtiön johtohenkilöitä
päivittäin. Lukiohan oli siirtynyt Pietarsaareen ainoastaan väliaikaisesti. Kun uusi Vaasa nyt
alkoi vähin erin nousta Klemetsön niemelle, varsinaista syytä koulujen evakkoretken jatkamiseen
ei enää ollut. Erilaiset tilaongelmat ja muutamien opettajien ja pietarsaarelaisten vastahakoisuu-
den vuoksi toiminta uudessa vanhassa kotikaupungissa päästiin aloittamaan vasta syksyllä 1863,
silloinkin vain kuvernöörin mahtikäskyllä. 375
Kihlman oli varautunut muuttoon hyvissä ajoin, sillä hän oli ostanut jo vuonna 1859 Vaasasta
tontin, joka sijaitsi kaupungin komeimmalla paikalla meren rannassa. Naapuritonteille asettuivat
mm. kuvernööri C.G. Wrede ja A.A. Levón. Alun perin Kihlmanin tarkoituksena oli rakentaa
tontille kaksikerroksinen kivitalo, mutta rakennuskustannusten noustua liian korkeiksi hän päätti
tyytyä puutaloon, josta siitäkin tuli lopulta kustannussyistä vain yksikerroksinen. 376
Vaikka Kihlmanit olivat viihtyneet Pietarsaaressa hyvin, asettuminen Vaasaan ei tuntunut vastenmieliseltä.
Kaupungissa oli paljon vanhoja ystäviä, ja rakenteilla oleva uusi Vaasa oli tehnyt
373
Esim. ”Mitä näkemyksiisi [yhtiön] väliaikaisesta hallinnosta tulee, en voi kaikilta osiltaan jakaa niitä…” A.A.
Levón Alfred Kihlmanille 29.5.1857. AKk, coll. 101.6. HYK.
374
Yhtiökokousten pöytäkirjat 15.7.1858 ja 12.8.1862. Yhtiökokousten pöytäkirjat 1858–1907. Vaasan Puuvilla
Oy:n arkisto, C 34. ELKA.
375
Ks. A.A. Levónin kirjeet Alfred Kihlmanille vuodelta 1860 ja 16.2.1861. AKk, coll. 101.6. HYK; Aspelin-
Haapkylä 1915, s. 385–386.
102