Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Kihlman näki beckiläisyyden tarjoavan oikeutuksen maalliselle toiminnalle. Ei ollut tarpeen
kieltäytyä kaikesta maallisesta, sillä kukin palveli Jumalaa tehdessään omaa työtään. Kun Kihlman
pari vuotta beckiläisyyden omaksumisen jälkeen pyysi Reinhold Helanderilta apua vanhojen
velkojensa perimisessä, hän ilmoitti näkemyksenään, että ”kristinusko kaikkein viimeksi antaa
luvan kevytmielisyyteen maallisten asioiden hallinnassa”. 292 Beckiläisyys näytti siis lopulta
tarjoavan ratkaisun Kihlmanin ja hänen ystäviensä ongelmaan yhdistää liiketoimet, opinnot ja
maallinen menestys osaksi uskonnollista oppirakennelmaa. Juha Siltala onkin varsin osuvasti
nimittänyt beckiläisyyden omaksumista ”menestyksen teologian metsästykseksi”. 293
Kaikesta huolimatta Kihlman suhtautui ensi alkuun Beckiin varauksellisesti. Syynä tähän oli se,
että hän oli kuullut Beckin olevan antipietisti ja antiluterilainen. Uteliaisuus Raamattuun perustuvaksi
väitettyä teologiaa kohtaan vei kuitenkin voiton, sillä juuri professori Beck oli se syy,
jonka vuoksi Kihlman matkusti Tübingeniin. 294 Vielä Beckin ensimmäinen luento teki Kihlmaniin
lähinnä vastenmielisen vaikutuksen. Erityisesti Kihlman inhosi luennossa liiallista tunteisiin
vetoavuutta, joka ei hänen mielestään lainkaan kuulunut luentosalin kateederille. 295 Kihlman
kuitenkin esiteltiin Beckille nopeasti, ja hänen epäilyksensä tätä kohtaan hälvenivät pian täydellisesti.
Vastasivathan monet Beckin opin kohdista juuri niitä ajatuksia, joita Kihlmanilla oli ollut
jo ennen hänen tapaamistaan. Aivan erityisesti Kihlmaniin näyttää vedonneen Beckin ajattelun
täydellisyys ja loogisuus: Se ei ollut vain kokoelma keskenään ristiriitaisia oppeja hajanaisista
teemoista kuten Paavo Ruotsalaisen opetukset vaan todellinen teologinen järjestelmä. 296 Pian
Kihlman alkoi hehkuttaa varauksettomalta vaikuttavaa Beck-innostustaan ystävilleen.
Kihlmanin ystävät kotimaassa, Carl Gustaf von Essen, Anders Wilhelm Ingman ja Anders Favorin
ottivat hänen innostuksensa vastaan kylmän skeptisesti. Kaukana kotoa matkaava, vaimonsa
kuoleman murtama ja opillisesti tuuliajolla oleva Kihlman näytti joutuneen suoraan yhden aukto-
riteetin huomasta suoraan toisen tukahduttavaan syleilyyn. ”Muista että hän on ihminen”, torui
A.W. Ingman Kihlmania. 297 Beckiä pidettiin yksipuolisena ja negatiivisena lainsaarnaajana, joka
kiinnitti liian vähän huomiota Kristuksen pelastustyöhön. Saksalaisteologin luterilaisista tun-
292
Alfred Kihlman Reinhold Helanderille 5.10.1854. D 51 II Helander, SKHS. KA; Vrt. Turtiainen 1982, s. 62.
293
Siltala 1993, s. 375.
294
Alfred Kihlman C.G. von Essenille 23.1.1852. Ruuth 1937, s. 63.
295
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 223.
296
Alfred Kihlman C.G. von Essenille 16.2.1852. Ruuth 1937, s. 68–69.
297
A.W. Ingman Alfred Kihlmanille 20.–23.3.1852. Ruuth 1937, s. 204.
80