Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Taulukko 1: Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n ja Suomen Yhdyspankin hallintoelinten
päällekkäisyydet 1866–1872
Asema Tampellassa Asema Yhdyspankissa
johtokunnan pj. 1866–1903 Alfred Kihlman hallintoneuvoston varajäsen 1867–72, jäsen
1872–80
johtokunnan jäsen 1866–79 Sixtus Calamnius hallintoneuvoston pj. 1868–79
johtokunnan varajäsen 1866–69, jäsen Leo Mechelin johtokunnan jäsen 1867–72;
1869–79
hallintoneuvoston varajäsen 1874–78
johtokunnan jäsen 1866–69 Gideon Wasastjerna johtokunnan varajäsen 1865–66;
hallintoneuvoston jäsen 1862–68
johtokunnan varajäsen 1866–69 Herman Hallonblad johtokunnan jäsen 1863–69;
hallintoneuvoston varajäsen 1862
johtokunnan varajäsen 1866–68 Herman Donner hallintoneuvoston varajäsen 1862
johtokunnan varajäsen 1869–76 Alexander Lagerborg hallintoneuvoston varajäsen 1870–76
Lähde: Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö, s. 60–61; Pipping 1962, s. 437–439.
Pankin hallintoneuvoston varajäsenen tehtävä olisi saattanut jäädä pelkäksi muodollisuudeksi,
ellei Kihlman olisi tavoilleen uskollisena paneutunut tarmokkaasti asemansa tuomiin velvolli-
suuksiin. Hallintoneuvoston kokouspöytäkirjoista käy ilmi, että hän kävi aktiivisesti kokouksissa
ja esitteli tarpeen tullen vuolaastikin omia, aina yhtä harkittuja mielipiteitään. 431
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden velkoja koskevissa asioissa on vaikea nähdä, miten
Kihlman, Calamnius tai Mechelin olisivat kyenneet suoraan vaikuttamaan Yhdyspankkiin. Yhtiön
asioiden noustessa esiin pankin hallintoneuvostossa Kihlman ja Calamnius olivat säännönmukaisesti
poissa kokouksista tai poistuivat jääveinä paikalta. 432 Tampellalaisten läsnäolo
Yhdyspankin johtoelimissä ja heidän kontaktinsa pankin johtajistoon saattoivat tietenkin ylei-
semmällä tasolla vaikuttaa siihen tapaan, miten tamperelaisyhtiön asioihin suhtauduttiin, mutta
viime kädessä pankki ajatteli luonnollisesti omaa etuaan.
Erityisen armottomasti pankin parasta piti silmällä SYP:n toimitusjohtaja August Törnqvist.
Kihlman liikekumppaneineen onnistui pitkään pitämään yllä neuvotteluyhteyttä Törnqvistiin ja
säilyttämään Wasastjernan ja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden lainat kohtuullisella tolalla.
Vaikka pankeista ei saatu riittävästi uutta lainaa yhtiötä kurjistaneen pääomanpuutteen
korjaamiseen, vanhoja lainoja saatiin kuitenkin järjesteltyä niin, että yhtiö pysyi pystyssä. Sama
431
Esim. pankkivaliokunnan kokouspöytäkirjat 22.3. ja 23.3.1869. Bankutskottets protokoll 1866–1869, s. 527–529,
531–534. SYPA.
432
Pankkivaliokunnan kokouspöytäkirjat 8.5.1868 ja 19.11.1869. Bankutskottets protokoll 1866–1869, s. 457–460,
582–592. SYPA.
118