Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Verkoston toimintaan liittyvä vastavuoroisuusperiaate ei siis ole vain nykyajan tutkijan menneisyyteen
ulottama tulkintamalli, vaan myös aikalaisten oma näkemys verkostosuhteen luonteesta.
Palveluksiin liittyi sekä antaminen että saaminen, mitä toisinaan vielä korostettiin kirjeenvaihdossa.
Palvelusten vaihtamisessa ei ollut kyse vain ritualisoituneesta lahjojen vaihdosta, johon
liittyi julkilausumattomia odotuksia vastalahjasta. Se oli eksplisiittistä toimintaa, josta kaikki
osapuolet avoimesti hyötyivät.
Myös luottamuksen keskeinen merkitys liiketoiminnan harjoittamiselle tulee useampaan otteeseen
esiin liikemiesten välisessä kirjeenvaihdossa. Lainansaajalla oli usein tapana kiitellä häntä
kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja vakuutella olevansa sen arvoinen. ”Luulen myös voivani
vahvasti [på det kraftigaste] vakuuttaa Arvon Herralle, että minua kohtaan osoitettu luottamus ei
koskaan tule koitumaan takuumiehilleni vahingoksi - -”, kirjoitti Joachim Kurtén Kihlmanille
pyytäessään tätä lainansa takaajaksi. 500 Victor Schauman puolestaan kiitti Kihlmania lainatakauksesta
seuraavasti: ”- - kiitän Sinua vielä sydämellisesti siitä ystävyydestä ja luottamuksesta,
jota Sinä olet osoittanut minua kohtaan, kun haluat ryhtyä takaajakseni. Omasta puolestani
haluan myös vakuuttaa, että en tule käyttämään väärin luottamustasi.” 501
Vuolaista kiitoksista on pääteltävissä, että luottamus ei ollut itsestään selvää. Se oli ansaittava
toimimalla odotusten mukaisesti. Pettymyksen tuottaminen johti nopeasti luottamuksen rapautumiseen
ja maineen menettämiseen. Maineensa menettänyt taas ajautui nopeasti ahdinkoon lii-
ketoimissaan. Näin kävi mm. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden perustajahahmoille August
Törngrenille ja G.A. Wasastjernalle, joiden oli 1860-luvun puolivälin jälkeen käytännössä
mahdotonta enää saada uusia lainoja liiketoimiensa rahoittamiseen. 1860-luvun loppupuolella
Wasastjernaa suojasi konkurssilta enää vain lainanantajien ja takaajien pelko, ei niinkään häntä
kohtaan tunnettu luottamus: konkurssin pelättiin tulevan vielä kalliimmaksi kuin vanhojen lai-
nasitoumusten pitäminen ennallaan. Kun tilanne lopulta muuttui kestämättömäksi, Wasastjernaa
ei enää pelastanut mikään.
500 Joachim Kurtén Alfred Kihlmanille 24.9.1861. AKk, coll. 101.6. HYK. Kursiivi P.H.
501 Victor Schauman Alfred Kihlmanille 13.6.1864. AKk, coll. 101.9. HYK. Kursiivi P.H; vrt. myös Victor
Schauman Alfred Kihlmanille 30.9.1864. AKk, coll. 101.9. HYK.
141