Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
I. JOHDANTO<br />
1. Tutkimuskohde<br />
Alfred Kihlmanissa oli jotakin alkuvoimaista, jopa siinä määrässä, että sen luulisi<br />
riittäneen suurmiehelle. Hänelle ei kuitenkaan sallittu semmoista tehtävää, jonka<br />
suorittajana hän olisi suurmieheksi kohonnut. Aikansa merkkimiehiä hän kumminkin<br />
oli. 1<br />
Tällaisiin pohdintoihin päättää Eliel Aspelin-Haapkylä lähes 900-sivuisen elämäkertansa Alfred<br />
Kihlmanista (1825–1904), pohjalaissyntyisestä papista, joka papinviran hoitamisen lisäksi ehti<br />
toimia maan merkittävimmän eliittikoulun rehtorina, valtiopäiväedustajana ja keskeisenä vaikuttajana<br />
useammassakin suomalaisessa suuryrityksessä.<br />
Vaikka Kihlman ei kohonnut suurmieheksi sanan varsinaisessa merkityksessä, hänestä on kirjoitettu<br />
hämmästyttävän paljon useissa eri yhteyksissä. Näistä maininnoista piirtyvä kuva Alfred<br />
Kihlmanista on varsin kaksijakoinen. Kirkkohistoriassa hänet muistetaan yhtenä eteläpohjalaisen<br />
pappisherätyksen hahmoista 1840-luvulla sekä beckiläisen raamatullisen teologian maahantuoja-<br />
na 1850-luvun alussa. Yritys- ja taloushistoriassa Kihlman taas tunnetaan 1860-luvulla konkurssikypsän<br />
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden (myöh. Tampella) pelastajana ja yhtenä Kan-<br />
sallis-Osake-Pankin perustajista. 2 Molemmissa tapauksissa hänen muu toimintansa pelkistyy<br />
tavallisesti muutamaan hajanaiseen viittaukseen. Nykyajan näkökulmasta katsottuna Kihlmanin<br />
kaksoisrooli saattaakin tuntua erikoiselta ja vaikeasti ymmärrettävältä; miten ylipäätään oli mahdollista,<br />
että pappi saattoi toimia liikemiehenä?<br />
Alfred Kihlman eli aikana, jona monet muutosvoimat muokkasivat suomalaista yhteiskuntaa.<br />
Vaikka Suomi säilyi vielä pitkään leimallisesti maatalousvaltaisena maana, ensimmäiset varsinaiset<br />
suuryritykset saivat alkunsa pian vuosisadan puolivälin jälkeen. Myös talouspolitiikka<br />
muuttui liberaalimpaan suuntaan, ja pankkilaitos alkoi vähitellen kehittyä. Talouselämän vilkastumisen<br />
myötä syntyi paitsi työväenluokka, myös yritysten johtajien ja suuromistajien muodostama<br />
uusi teollinen valtaeliitti. Tämä ryhmä rekrytoitui osin vanhasta aatelistosta, mutta myös<br />
suuressa määrin keskiluokkaan lukeutuvista ryhmistä, kauppiaista, apteekkareista jne.<br />
1 Aspelin-Haapkylä 1918, s. 445.<br />
2 Esim. Murtorinne 1986, s. 139; Blomstedt 1989, s. 70; Kuisma 1993, s. 239.<br />
1
Change language