Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

yhtenä heränneiden tärkeimmistä joukkokokoontumisista liikkeen alkuvaiheen kukoistuskaudella.
65 Alfred Kihlmanille häät olivat loistava tilaisuus tutustua liikkeen keskeisimpiin johtohahmoihin.
Kihlmanin silloisista ja myöhemmistä ystävistä ja tuttavista paikalla olivat C.G. von
Essenin lisäksi ainakin Fredrik Gabriel Hedberg, Nils Gustaf Malmberg, Frans Oskar Durchman,
Julius Immanuel Bergh sekä Lars Stenbäck, jonka Kihlman on myöhemmin kertonut tavanneensa
ensi kertaa juuri Espoon häissä. 66
Opiskeluaikana eri puolelle Suomea suuntautuneet matkat vahvistivat ja laajensivat Kihlmanin
aiemmin muodostunutta verkostoa. Hän vieraili taajaan johtavien heränneiden pappien, mm. J.I.
Berghin, Malmbergin, Durchmanin, Fredrik Östringin ja Jonas Laguksen luona. Matkakumppaneina
olivat tavallisesti heränneet opiskelijatoverit Helsingistä, Anjalankoskelta kotoisin olleet
säätyläisveljekset Otto ja Fredrik Cleve tai rikkaan valkealalaisen tilanomistajan poika Alexander
Colliander. Suhteet vanhaan ystävään Reinhold Helanderiin säilyivät samaten läheisinä. 67
Helsingissä vietetyn opiskeluajan tovereista yksi oli kuitenkin ylitse muiden: Anders Wilhelm
Ingman, jonka kanssa Kihlman asettui asumaan heti ensimmäisen lukukauden alussa. Niinikään
Pohjanmaalta kotoisin ollut Ingman oli Kihlmania kuutta vuotta vanhempi, suorittanut jo filosofian
kandidaatin tutkinnon ja ehtinyt osallistua herännäisyydestä käytyyn kirjalliseen sanasotaan
kirjasellaan Ännu några ord om pietismen (1843). 68 Ingman teki vanhempana ja lukeneempana
Kihlmaniin suuren vaikutuksen ja oli tämän ihailun kohteena. 69 Hän oli myös harras suomalaisen
kansan ja suomen kielen ihailija, joka kirjoitti näihin aikoihin nimensäkin suomalaisittain Antero.
70 Kihlmaniin innostus tarttui niin, että hän matkusti yhdessä Ingmanin kanssa Suonenjoelle
osin tarkoituksenaan juuri oppia suomea, ”tulevaa äidinkieltään”, kuten hän suomen kieltä hie-
65 Rosenius ja Paavo Ruotsalainen aiheuttivat häissä pienimuotoisen skandaalin, kun talonpoikainen Ruotsalainen
ilmeisesti juovuspäissään haukkui tekohurskaana pitämänsä säätyläispappi Roseniuksen pataluhaksi. Ulkomaalainen
vieras tietenkin pahoitti mielensä ja sai suomalaisista heränneistä äärimmäisen negatiivisen käsityksen, joka
Roseniuksen mukana levisi Ruotsiin laajemminkin. Aspelin-Haapkylä 1917, s. 366–374; Kares 1953, s. 209–212;
Rosendal 1905, s. 409–420.
66 Ibid.; Aspelin-Haapkylä 1915, s. 41–43. Myös Erkki Kurki-Suonio on korostanut Espoon häiden merkitystä juuri
suhteiden solmimispaikkana. Ks. Kurki-Suonio 1986, s. 23.
67 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 43–48, 56–58.
68 Ingmanin osuudesta pietismistä käytyyn polemiikkiin ks. Rosendal 1905, s. 510 ff.
69 Kihlmanin Ingmania kohtaan tuntema ihailu heijastui esimerkiksi hänen vanhemmilleen lähettämässään kirjeessä,
jossa hän perusteli haluaan matkustaa Savoon: ”- - sentähden että silloin saisin nauttia etevän, käytännöllisen ja
teoreettisen suomalaisen, asuintoverini Ingmanin, johtoa. Hän, joka tulevana Vaasan lukion apulaisena on opettava
suomenkieltä, aikoo myöskin sinne tutkimuksia varten suomalaisessa kirjallisuudessa. Minulle, tietämättömälle,
olisi hänen seuransa sangen otollinen.” Alfred Kihlman vanhemmilleen 3.5.1844. Aspelin-Haapkylä 1915, s. 54.
70 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 49–51.
25