Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
veyssyistä hän matkasi Saksan Tübingeniin, missä hän löysi Johannes Tobias Beckin raamatullisesta<br />
teologiasta ratkaisun mieltään pakottaneisiin teologisiin ja elämänkatsomuksellisiin ongelmiin.<br />
Suomeen palattuaan hän luopui pian papin ammatista ja alkoi opettaa saksan kieltä ensin<br />
Pietarsaaressa ja myöhemmin Vaasassa. Toisen avioliittonsa Alfred Kihlman solmi vuonna 1858<br />
turkulaisen hovioikeudenneuvoksen Karl Henrik Forssellin tyttären Hildan kanssa.<br />
Samoihin aikoihin 1850-luvulla ja 1860-luvun alussa Kihlman alkoi sijoittaa ensimmäiseltä vaimoltaan<br />
perimäänsä omaisuutta erilaisiin liikeyrityksiin. Alfred Kihlman ei jäänyt sijoittajana<br />
passiiviseksi sivustakatsojaksi, vaan hän nousi 1860-luvulla useiden yritysten johtoelimiin: hän<br />
toimi mm. Vaasan Puuvillatehtaan ja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön johtokunnassa<br />
sekä Suomen Yhdyspankin pankkivaliokunnassa (hallintoneuvostossa). Liiketoimiensa<br />
lisäksi hän vaikutti Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon uskonnon yliopettajana vuosina 1866–<br />
70 ja rehtorina vuodesta 1870 lähtien.<br />
Kihlman osallistui säätyvaltiopäiville pappissäädyn edustajana vuodesta 1872 alkaen. Hänet laskettiin<br />
kuuluvaksi lähinnä maltillisten fennomaanien leiriin, vaikkakin hän pyrki tekemään itse-<br />
näisesti ratkaisunsa kussakin asiakysymyksessä erikseen. Yhdessä muiden fennomaanien kanssa<br />
Alfred Kihlman oli vuonna 1889 perustamassa suomenkielisen pääoman lippulaivaa Kansallis-<br />
Osake-Pankkia, jonka hallinnossa hän kokeneena talous- ja valtiopäivämiehenä näytteli alkuaikoina<br />
tärkeää osaa. Kihlman vetäytyi vähitellen kaikista tehtävistään vasta 1900-luvun alussa.<br />
Hän kuoli vuonna 1904.<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena on Alfred Kihlmanin elämäntarinan kautta hahmottaa mikrotasolla<br />
niitä muutosvoimia, jotka 1800-luvun kuluessa nostivat keskiluokkaan kuuluneita yksilöitä<br />
suomalaiseen eliittiin. Varsinaisena tutkimuskohteena ei siis ole Alfred Kihlman henkilönä vaan<br />
enemmänkin hänen toimintaympäristönsä, jonka asettamissa rajoissa Kihlman ja hänen kaltaisensa<br />
yksilöt saattoivat toimia. Tarkastelu tapahtuu kuitenkin Alfred Kihlmanin kautta. Käytän<br />
häntä ikään kuin historiallis-yhteiskunnallisena suurennuslasina, jonka avulla pyrin pääsemään<br />
käsiksi laajempaan historialliseen dynamiikkaan, Suomen muuttumiseen vanhasta sääty-yhteiskunnasta<br />
kohti luokkayhteiskuntaa. Työni etenee siksi kronologisesti Alfred Kihlmanin vaiheita<br />
seuraten, mutta tiettyihin, yhteiskunnallisen kehityksen kannalta merkittäviin murrosvaiheisiin<br />
keskittyen.<br />
3
Change language