Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Myös Kai Häggman on perheihannetta ja säätyläistön elämäntapaa käsittelevässä väitöskirjassaan
Perheen vuosisata tutkinut säätyläisten avioitumiskäytäntöjä. Romanttinen rakkaus oli
Häggmaninkin mukaan keskeisessä asemassa puolisonvalinnassa, mutta yhteiskuntaluokka rajasi
valinnanvaraa. Sivistyneistön jäsenet saattoivat etsiä oikeaa aviopuolisoa vain sopivien, ts. vertaistensa
joukosta. Säätyrajan ylittämistä pidettiin joko hulluuden tai eläimellisen himon osoituk-
sena. 28
Herännäisyyttä koskeva aiempi tutkimus muodostaa toisen merkittävän viitekehyksen lisensiaatintyölleni.
Herännäisyys on jo pitkään ollut yksi tärkeimpiä kotimaisen kirkkohistorian tutkimuskohteita.
Standarditulkinnan herännäisyyden vaiheista hakkasi kiveen jo 1900-luvun alussa
Mauno Rosendal järkälemäisessä teossarjassaan Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla.
Teoksessa käydään pikkutarkasti läpi liikkeen vaiheet koko vuosisadan ajalta. Tarkastelu
tapahtuu tunnustuksellisesta näkökulmasta; ts. teos edustaa heränneiden näkemystä omasta
historiastaan. Hallitseva sävy on siten liikettä ja sen johtajia puolusteleva sekä sen kriitikoita
moittiva. Rosendalin näkemykset ovat sittemmin toistuneet useissa herännäisyyden historiaan
liittyvissä tutkimuksissa, kuten esimerkiksi Olavi Kareksen kirjoittamassa Nils Gustaf Malmber-
gin elämäkerrassa, Tor Krookin Jonas Lagus -elämäkerrassa sekä viimeksi 1990-luvulla Viljo
Remeksen teoksessa Herännäisyyden nousu ja hajoaminen.
Heränneiden oma tutkimusperinne tarjoaa tälle tutkimukselle lähinnä taustatietoja herännäisyyden
vaiheista. Varsinaisten tutkimuskysymysten kannalta relevantimman ja mielekkäämmän
lähtökohdan muodostavat kirkkohistorialliseen traditioon kuulumattomien tutkijoiden Heikki
Ylikankaan ja Juha Siltalan teokset. Ylikangas käsitteli herännäisyyttä 1979 ilmestyneessä
teoksessaan Körttiläiset tuomiolla. Tutkimuksen keskipisteessä ovat Pohjanmaalla 1830–40 -
luvun taitteessa heränneitä vastaan nostetut oikeusjutut, mutta teos on samalla laaja analyysi
herätysliikkeen synnyn syistä sekä sen suhteesta valtiovaltaan ja esiin murtautuvaan fennomaniaan.
Ylikangas näkee Pohjanmaan varhaisen herännäisyyden pääasiassa taloudellis-yhteiskunnalliseksi
protestiksi, joka alitajuisesti kanavoitui uskonnolliseen liikehdintään. Liikkeen tukahduttamisyritysten
taustalla olivat varhaisen fennomanian johtomiehet, jotka kokivat maaseudun
suomalaiseen kansaan vetoavan liikkeen poliittiseksi kilpailijakseen. Myöhemmin Ylikangas on
vielä tarkentanut tulkintaansa Pohjanmaan pappisherätyksen hajoamisesta lyhyehkössä tutkielmassaan
Erään kansanjohtajan nousu ja tuho, joka ilmestyi teoksessa Murtuva säätyvalta.
28 Häggman 1994, s. 89–93.
12