Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

valtakuntaan.’” 55 Varakkaaksi tunnettujen Kihlmanien, jotka olivat käyneet teatterissa ja jopa
katsomassa venetsialaisen ”noitatemppujen mestarin” Olivon näytöksiä, 56 oli varmasti vaikeata
kuulla poikansa suusta tällaisia hyökkäyksiä.
Sinänsä Kihlmanien perhedraamassa ei ollut mitään poikkeuksellista. Tilanne oli varsin samankaltainen
monien nuorten heränneiden perheissä, joissa lasten kääntyminen toi kitkaa vanhempien
ja lasten välisiin suhteisiin. 57 Muun muassa Kihlmanin opiskeluaikaisen toverin, myöhemmän
arkkiatrin Otto Hjeltin vanhempien oli ilmeisesti suunnattoman vaikeata sulattaa poikansa
kääntymistä herännäisyyteen. 58 Nuorten heränneiden mielestä tämä kuului jollain tavalla asiaankin;
puhuttiinhan jo Raamatussa useammassakin kohdassa siitä, kuinka uskovat saavat kärsiä
maanpäällistä pilkkaa ja vainoa, kuinka vanhemmat kääntyvät lapsiaan ja veli veljeään vastaan. 59
Alfred Kihlmanin myöhemmän pappisuran kannalta oli keskeistä, että Turun heränneet koululaiset
olivat tiiviissä yhteydessä Etelä-Suomen nuoriin samanmielisiin pappeihin. Helsinkiin oli
syntynyt jo 1830-luvun alkupuolella yliopistossa opiskelevien heränneiden ryhmittymä, jota on
myöhemmin kutsuttu ylioppilaspietisteiksi. Tämä herännyt ylioppilaspiiri oli saanut alkunsa
Pohjalaisessa osakunnassa virinneestä hengellisestä lukupiiritoiminnasta. Ryhmä kokoontui
tavallisesti kerran viikossa lukemaan yhdessä Raamattua ja hartauskirjoja (mm. pietistisiä postil-
loja) sekä keskustelemaan ja veisaamaan virsiä. Lukupiirillä oli herännäisyyden kehityksen kannalta
suuri merkitys, sillä huomattava osa myöhempien vuosien johtavista heränneistä papeista
oli 1830-luvun ylioppilaspietistien lukupiirissä keskeisessä asemassa: vuosikymmenen alkupuolella
ryhmää johti Jakob Johan Östring (1813–1836), ja sen loppupuolella keskushahmoiksi taas
kohosivat hänen opiskelutoverinsa Lars Stenbäck (s. 1811) sekä Carl Gustaf von Essen (s. 1815).
Edellä mainittujen pohjalaisten ylioppilaiden lisäksi piiriin kuului lisäksi savolaista pietismiä
edustanut Julius Immanuel Bergh (s. 1810), joka toimi vuodesta 1839 lähtien dosenttina yliopis-
tossa. 60
55
Alfred Kihlman vanhemmilleen 11.4.1841. Krook 1931b, s. 277; vrt. Aspelin-Haapkylä 1915, s. 30.
56
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 13–14, 17.
57
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 29; Ylikangas 1979, s. 45.
58
Kurki-Suonio 1986, s. 21–23. Hjeltin isä oli Åbo Underrättelser -lehden ja Littoisten verkatehtaan perustajia.
Kurki-Suonio 1986, s. 11–12.
59
Reinhold Helander Alfred Kihlmanille s.d. [luultavasti joulukuussa 1840]. AKk, coll. 101.5. HYK.
60
Aspelin-Haapkylä 1917, s. 229–238; Krook 1931b, s. 199–201, 213–214, ja erit. 226–240; Remes 1995, s. 145–
149; Kurki-Suonio 1986, s. 18–21.
23