Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

taassa tuotettiin myös kivennäisvesiä, joiden valmistusta hän oli käynyt opiskelemassa Ruotsissa
saakka apteekkari Lindebäckin kustannuksella. 363
Härkävetoinen mylly ei kauan innovatiivista Levónia tyydyttänyt. Vuonna 1849 hän anoi maistraatilta
lupaa perustaa höyryvoimalla toimiva mylly, joka jauhaisi lyijyvalkean lisäksi myös viljaa.
Lupa myönnettiin, ja Levón hankki myllyynsä tukholmalaiselta J. & C.G. Bolinderin konepajalta
sitä varten 4.500 ruplan hintaisen höyrykoneen. Tehdas oli Suomen ensimmäisten höyryvoimalla
käyvien teollisuuslaitosten joukossa, ja se osoittautui niin menestyksekkääksi, että myllyn
väitetään olleen käynnissä yötä päivää, jopa pyhäpäivinä. 364 Tästä vaatimattomasta alusta
kasvoi myöhemmin yhtiö, joka tunnettiin Vaasan Höyrymylly Oy:n nimellä.
Heränneiden verkostolla oli merkittävä osuus Levónin ensimmäisten liiketoimien rahoittamisessa.
Vuonna 1848 hän sai tehtaaseensa manufaktuurirahastolta 2.500 ruplan lainan, jonka takaajina
olivat kauppiaat Johan Fredrik Aurén, Carl Gustaf Wolff, Gabriel Revell sekä värjäri-
mestari ja tehtaanomistaja Henrik August Grenman. Wolffia lukuun ottamatta kaikki takaajat
olivat kaupungin heränneiden huippukerrosta, varakkaita miehiä, jotka tunnettiin 1840-luvulla
nimenomaan epäsovinnaisesta uskonnollisesta vakaumuksestaan. 365 Revell oli vuonna 1843 kaupungin
suurimpien veronmaksajien listalla yhdeksäntenä, Aurén yhdentenätoista ja neljä viidennestä
Uudenkaarlepyyn lähellä sijainneesta Sandnäsin lasitehtaasta omistanut Grenman peräti
kuudentena. 366 Ottaen huomioon, että varsin pieni osa Vaasan kauppiaskunnasta lukeutui
heränneiden riveihin, ei varmaankaan ollut sattumaa, että Levónin lainan takaajiksi ilmaantui
juuri tämä miesjoukko.
Höyrykoneen hankkiminen seuraavana vuonna vaati niinikään paljon pääomaa. Levón oli haluton
sitomaan isoja summia rahaa yritykseen, joka alkaisi tuottaa vasta jonkin ajan kuluttua.
Niinpä hän pyysi liiketoverikseen toisen vaasalaisen heränneen, kauppias Fredrik August Birlingin.
Hän halusi samalla tehdä uskonveljelleen palveluksen, sillä Birling oli juuri tuolloin vailla
363 Ibid; Mäkelä 1985, s. 315–318.
364 Nikula 1957, s. 21–22; Vasa Ångkvarn, s. 30–35.
365 Fredrik Gabriel Hedberg vanhemmilleen 13.2.1843. SLEY:n arkisto, F.G. Hedbergin kokoelma, coll. 225.37.
HYK; Krook 1931, s. 287; Aspelin-Haapkylä 1915, s. 46–48.
366 Veroluettelot eivät anna eri henkilöiden varallisuudesta täysin vertailukelpoista tietoa, mutta riittänevät tässä
yhteydessä kuvaamaan sitä, että kyseiset heränneet kuuluivat kaupungin varakkaimpien henkilöiden joukkoon.
Vaasan kaupungin veroluettelo v. 1843 (Taxerings Längd ofver Enskildta Uttagor i Wasa Stad För År 1843), f.
5275v–5312. Vaasan läänin kaupunkien yksityiset tilit v. 1843–44. Kaupunkien yksityisten varojen tilien arkisto
137. KA; Henrik August Grenmanin perukirja 17.12.1853. Vaasan maistraatti ja raastuvanoikeus Ega 4, perukirjat
1853–55, f. 151–169. VMA.
99