Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

ohella opettajakollegat Bergrothin, Melanderin ja Lindqvistin, tohtori Otto Donnerin sekä professori
Otto Hjeltin ja professori Yrjö Koskisen. 461
Kihlmanin suhteet moniin herännäisyyden ajan pappistovereihin, kuten esimerkiksi Lars Stenbäckiin
tai Frans Henrik Bergrothiin säilyivät tosin korrekteina ja ystävällisinä, mutta pitkä etäisyys
loitonsi heitä niin, että hajanaisissa kirjeissä vain harvoin käsiteltiin mitään kovin tärkeitä
asioita. Turussa asuvan opiskelutoverinsa ja opettajakollegansa Titus Reuterin kanssa Kihlman
taas kävi kirjeitse innokasta ajatustenvaihtoa lähinnä opettamiseen ja koululaitokseen liittyvistä
kysymyksistä, jotka kuitenkin kuuluvat tämän tutkimuksen kysymyksenasettelun ulkopuolelle.
Liikemiesverkostojen toiminnan näkökulmasta arvokkainta aineistoa on Kihlmanin kirjeenvaihto
hänen Pohjanmaalle jääneiden liikekumppaniensa Viktor Schaumanin ja etenkin August Alexander
Levónin kanssa. 1860-luvun loppupuolelta lähtien Kihlman oli lisäksi tiiviisti yhteydessä
vaasalaiseen laamanni J. Ekströmiin, joka Gustaf August Wasastjernan takaajana oli luonnolli-
sesti erittäin kiinnostunut pankkien kanssa käytävien neuvottelujen edistymisestä. Näistä, samoin
kuin muutamista satunnaisemmista liikesuhteista seuranneesta kirjeenvaihdosta on mahdollista
nostaa esiin joitakin verkoston toiminnan kannalta keskeisiä teemoja.
”Sub Secreto”: verkosto sisäpiiritiedon lähteenä
Taloustieteellisessä ja -historiallisessa tutkimuksessa on korostettu kahden tekijän, informaation
ja luottamuksen merkitystä menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Etenkin nk. transaction cost
theory -koulukunnan piirissä on alleviivattu epävarmuuden liiketoiminnalle aiheuttamia kustan-
nuksia. 462 Luottamus ja hyvät informaatiolähteet sitä vastoin vähentävät epävarmuutta ja liiketoiminnan
riskejä varsinkin yhteiskunnissa, joissa erilaiset instituutiot (esim. valtion valvonta, lainsäädäntö,
yritykset) ovat siinä määrin kehittymättömiä, etteivät ne kykene turvaamaan riittäviä
edellytyksiä tehokkaalle taloudelliselle toiminnalle. Henkilökohtainen, luottamuksellinen suhde
liikekumppaniin ja suorat, luotettavat informaatiokanavat ovat sitä tärkeämpiä, mitä vähemmän
erilaiset instituutiot sääntelevät ja valvovat liiketoimintaa ja mitä vähemmän luotettavaa informaatiota
on nopeasti saatavissa julkisista lähteistä. 463
461 Aspelin-Haapkylä 1918, s. 25.
462 Ks. esim. Coase 1937; North 1991; Williamson 1986; Lamberg – Ojala – Eloranta 1997.
463 Vrt. Ojala 1999a, s. 247–248; Kallioinen 1997, s. 50-57; Ojala 1997, s. 122–124.
129