Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tässä tehtävässä Kihlman turvasi vanhoihin verkostoihinsa. Alun perin hän ajatteli käynnistävänsä<br />
tehtaan kahdestaan vanhan liikekumppaninsa Victor Schaumanin kanssa. Kun tämä hanke<br />
ei lähtenyt käyntiin, hän konsultoi asiassa monessa mukana ollutta ystäväänsä August Alexander<br />
Levónia. Lopulta Kihlman valjasti bulvaanikseen vanhan appensa Carl Gustaf von Essenin, joka<br />
sai esitellä suunnitelman yhtiökokoukselle. Nämä kaikki ystävyyssuhteet olivat hyvin vanhaa<br />
perua: Schauman oli lapsuudentoveri 1830-luvun Vaasasta, Levón ja von Essen puolestaan herännäisyyden<br />
aikaisia uskonveljiä 1840-luvulta. Puuhioketehtaan esimerkki ja Levónin liiketoimien<br />
alkuvaiheet 1840–1850-luvulla osoittavat, että aiemmin luodut verkostot olivat hyödyllisiä,<br />
elleivät peräti välttämättömiä liikeyritysten ja -laitosten perustamisessa. Niiden avulla voitiin<br />
kerätä pääomia ja tietoja sekä suunnitella tietynlainen strategia hankkeen läpiviemiseksi.<br />
8. Liikemiesverkoston toimintalogiikka<br />
Liikemiehet siis muodostivat suuria verkostoja, joita voitiin käyttää hyväksi esimerkiksi rahoi-<br />
tuksen hankkimisessa ja uusia liikeyrityksiä muodostettaessa. Mutta mikä piti näitä verkostoja<br />
kasassa? Mitä oli se verkostoissa virtaava aine, joka teki niistä hyödyllisiä? Mikä oli niiden toi-<br />
minnan sisäinen logiikka, josta ne saivat voimansa?<br />
Heränneiden uskonnollista verkostoa yhdistivät 1840-luvulla mm. keskinäinen vierailuperinne,<br />
uskonnolliset seurat sekä niin hengellisistä kuin maallisistakin asioista käyty kirjeenvaihto. Vaikka<br />
voi hyvällä syyllä olettaa, että liikemiesten – kuten muidenkin säätyläisten – yhteenkuuluvuutta<br />
lujittivat pitkälti samankaltaiset tekijät, asian tutkiminen Alfred Kihlmanin kirjeenvaihdon<br />
kautta on vaikeata. Keskeisin syy ongelmaan on se, että Kihlman asui 1860-luvulta lähtien<br />
samalla paikkakunnalla kuin valtaosa hänen liikekumppaneistaan ja ystävistään. Kaikki Tampereen<br />
Pellava- ja Rautateollisuuden ja SYP:n keskeiset vaikuttajat asuivat Kihlmanin tapaan Helsingissä<br />
samoin kuin hänen vanhat ystävänsä Carl Gustaf von Essen ja Anders Wilhelm Ingmankin.<br />
Kun ystävät asuivat nurkan takana, kirjeenvaihdolle ei ollut suurempaa tarvetta. Mahdollisesti<br />
vilkaskin kyläilykulttuuri ja ajatustenvaihto jäävät siten suurimmaksi osaksi tutkijan tavoittamattomiin.<br />
Olettaa toki sopii, että Kihlman ajan muun säätyläistön tavoin seurusteli Helsingissä<br />
säätyveljiensä kanssa ja vieraili usein heidän luonaan. Elämäkerturi Aspelin-Haapkylä<br />
mainitsee Kihlmanin lähimmiksi ystäviksi Helsingissä olon alkuaikoina von Essenin ja Ingmanin<br />
128
Change language