Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
[Tampellaa] kohtaan sanoa uskovani, että luulen yhtiön voivan ansaita rahaa perustamalla<br />
hiomon. 455<br />
Kihlman kehitti nyt suunnitelman, jota yhtiökokous ei hänen mielestään voinut hylätä. Tuekseen<br />
Kihlman houkutteli kokoukseen A.A. Levónin, joka edusti valtakirjalla myös laamanni J. Ekströmiä.<br />
Levónin läsnäolo on sikäli merkillepantavaa, että pöytäkirjoista päätellen kyseessä oli<br />
ainoa kerta, kun hän vaivautui henkilökohtaisesti paikalle Tampellan yhtiökokoukseen. 456<br />
Suunnitelma oli juuri Lodeniuksen yllä kuvaama, kuitenkin sillä erotuksella, että Kihlman kaavaili<br />
hiomon perustajaksi muutaman hengen osakasryhmää, johon hän myös itse kuuluisi. Tampellan<br />
osakkaille ehdotus oli houkutteleva. Se mahdollisti hioketehtaan rakentamisen ilman, että<br />
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus joutui riskeeraamaan penniäkään pääomaa yritykseen. 457<br />
Koska puuhioketehtaan perustamissuunnitelman lisäksi yhtiökokouksessa oli esillä kaksi kilpailevaa<br />
esitystä Tammerkosken joutovoiman hyödyntämiseksi, asiasta päättäminen siirrettiin lisäselvitysten<br />
hankkimiseksi ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Siellä von Essen esitti Kihlmanin<br />
suunnitelman omanaan. Yhtiökokouksen osanottajat Mecheliniä lukuun ottamatta asettuivat kannattamaan<br />
esitystä. Mechelin perusteli kielteistä kantaansa mm. sillä, että Tampellan liiketoiminnan<br />
katsottiin yleisesti jo muutenkin levinneen liian monelle eri toimialalle, jotta sitä voitaisiin<br />
hoitaa menestyksekkäästi. Henkilökunnalla ei myöskään ollut mitään kokemusta puuhiokkeen<br />
valmistamisesta. Mechelin piti siksi parempana käyttää tarjolla olevaa koskivoimaa jo olemassaolevien<br />
toimialojen kasvattamiseen. 458 Puuhiomon omistajiksi tulivat von Essenin lisäksi Kihl-<br />
man, kapteeni A.W. Lagerborg ja tohtori C.G. Lundenius. Samat henkilöt von Esseniä myöten<br />
olivat aiemmin sijoittaneet rahojaan konkurssiuhan alla kituneen Tampellan avuksi tulleeseen<br />
pellavanhankintayhtiöön. 459<br />
Carl Gustaf von Essen toimi siis yhtiökokouksessa enemmän Kihlmanin bulvaanina kuin omasta<br />
aloitteestaan. Eturistiriitoja välttääkseen Kihlman piti arvatenkin parempana, että paljon tunnekuohua<br />
aiheuttava ehdotus tulisi kokouksessa jonkun muun kuin hänen itsensä suusta. Kun von<br />
455 Alfred Kihlman J. Ekströmille 6.6.1871. Alfred Kihlmanin kirjekopiokirja 15.9.1869–30.4.1872, s. 365–367.<br />
Kihlmanin suvun arkisto, kirjeenvaihto, kansio 2. KA.<br />
456 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden yhtiökokouksen pöytäkirja 15.6.1871. Oy Tampella Ab:n arkisto,<br />
yhtiökokouspöytäkirjat 1871–1876, mappi 2. ELKA.<br />
457 Ibid; Alfred Kihlman H. Kaufmanille 10.6.1871. Alfred Kihlmanin kirjekopiokirja 15.9.1869–30.4.1872, 367.<br />
Kihlmanin suvun arkisto, kirjeenvaihto, kansio 2. KA.<br />
458 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 27.9.1871. Oy Tampella Ab:n<br />
arkisto, yhtiökokouspöytäkirjat 1871–1876, mappi 2. ELKA.<br />
459 Alfred Kihlman F.E. Wahlgrénille 28.9.1871. Alfred Kihlmanin kirjekopiokirja 15.9.1869–30.4.1872, s 406.<br />
Kihlmanin suvun arkisto, kirjeenvaihto, kansio 2. KA; Lodenius 1908, s. 46.<br />
126
Change language