Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
miesverkostoihin perustuva lainajärjestelmä oli toiminut hyvin vielä muutamaa vuosikymmentä<br />
aiemmin. Tuolloin rahoitusta saaneet hankkeet olivat kuitenkin olleet niin pieniä, ettei yksittäinen<br />
epäonnistuminen saanut aikaan mittavia konkurssiaaltoja. Kun teollisuuslaitosten koko kasvoi,<br />
mutta rahoitusmarkkinat eivät kehittyneet samaan tahtiin, seurauksena oli koko järjestelmän<br />
kriisiytyminen. Helpotusta toi vasta pankkilaitoksen kasvu 1860-luvulta lähtien, mutta silloinkin<br />
kehitys oli alussa hidasta.<br />
Liikemiesverkostot perustuivat vielä 1860-luvullakin suurelta osin sukulaisuuteen. Läheiset<br />
suhteet Donnerin ja Wasastjernan sukuihin yhdistivät suurta osaa Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden<br />
johtajistosta ja suurimmista omistajista vuosikymmenen alkupuolella. Joukossa oli<br />
sekä sukuihin syntyneitä että niihin avioliiton kautta liittyneitä henkilöitä. Vuonna 1866 valitusta<br />
uudesta johtokunnasta puolet oli tavalla tai toisella kytköksissä Donnerin ja Wasastjernan sukuihin.<br />
Sukulaisuussuhteiden kautta verkostot levittäytyivät useisiin teollisuusyrityksiin. Tampereen<br />
Pellava- ja Rautateollisuuden hallituksen jäsenellä Leo Mechelinillä oli avioliittonsa kautta huo-<br />
mattava asema myös Yhdyspankissa, jonka pääomistajiin hänen vaimonsa suku lukeutui. Nokia<br />
Osakeyhtiön perustaja Fredrik Idestam ja Tampellan toinen pääomistaja Adolf Törngren olivat<br />
langoksia. Sukuverkostot ulottuivat teollisuusyrityksistä myös valtionhallinnon korkeimmille<br />
askelmille. G.A. Wasastjernan serkusta Victor Wasastjernasta tehtiin vuonna 1869 senaattori ja<br />
senaatin oikeusosaston jäsen. Puolisonsa Sofia Donnerin kautta Wasastjernoihin liittynyt Sixtus<br />
Calamnius taas toimi senaatin talousosaston protokollasihteerinä.<br />
Sukulaisuus ei silti ollut ainoa, eikä enää välttämättä edes tärkein liikemiesverkostojen muodostaja.<br />
Alfred Kihlman nousi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden johtajaksi suurten sukuver-<br />
kostojen ulkopuolelta ja menestyi tehtävissään hyvin. Samaten Porin tulitikkutehtaan epäonnisen<br />
perustajan Hampus Oldenburgin lainaverkosto perustui suurelta osin muihin kuin sukulaisuussuhteisiin.<br />
Tärkeää osuutta rahoituksessa näyttelivät mm. Oldenburgin ystävän Conrad Hernmarckin<br />
vanhat liikekumppanit A.W. Wahren ja Henrik Borgström. Toisaalta Hernmarck oli<br />
avioliittonsa kautta myös sukulaisuussuhteessa Donnereihin ja Wasastjernoihin.<br />
Sekä sukulaisuus että ystävyys- ja kollegasuhteet olivat tärkeitä liikemiesverkostojen muodostajia<br />
1860-luvulla. Tavallisesti nämä ainekset sekoittuivat toisiinsa. Suvulla ja avioliitolla oli edelleen<br />
vahva merkitys, mutta ne eivät ainakaan enää olleet ainoa keino liittoutua toisten liikemies-<br />
146
Change language