Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria

Summan suurudesta kertoo jotakin se, että keskimääräisen päiväpalkan ansaitseva sahatyömies
olisi saanut tehdä töitä seitsemän päivää viikossa 2903 vuoden ajan saadakseen vastaavan summan
kokoon. 369 Tehtaan voimanlähteeksi tilattiin kaksi höyrykonetta J. & C.G. Bolinderiltä, ja
manchesteriläinen Hetherington & Sons toimitti koneet ja tarvikkeet 8000 drosselivärttinää
käsittävään kehräämöön sekä tehtaan paloturvalliseen valaistukseen tarvittavan kaasulaitoksen.
Massiiviset tehdasrakennukset rakennettiin lääninarkkitehti C.A. Setterbergin piirustusten
mukaan uuden Vaasan lähellä sijaitsevalle Palosaarelle. Riittävien pääomien keräämiseksi Levón
päätti turvautua teollisuudessa vielä varsin vähän käytettyyn osakeyhtiömuotoon. Osakkeet
tarjottiin merkittäviksi syksyllä 1856 ja keväällä 1857. Kun perustava yhtiökokous pidettiin
toukokuussa 1857, tarjotuista 600 osakkeesta oli saatu myydyksi 517. Kunkin osakkeen nimellisarvo
oli 500 ruplaa, joten yhtiön osakepääoma oli yhteensä 300.000 ruplaa. 370
Suurimpien osakkeenomistajien joukossa olivat 40 osaketta itselleen merkinneen Levónin lisäksi
mm. J. & C.G. Bolinder (40 osaketta), ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjerna (40), Kihlma-
nin appi Carl Gustaf von Essen (30), kauppias Gabriel Revell Vaasasta (16) sekä Alfred Kihlman
15 osakkeellaan. Vaikka varsinainen herännäisyyden valtakausi oli tässä vaiheessa jo takanapäin,
Levónin voi myös tässä katsoa hyötyneen vanhasta uskonnollisesta verkostostaan, sillä yhteensä
61 osaketta merkinneet entiset herännäistoverit Revell, von Essen ja Kihlman toivat yhtiön kas-
saan 36.600 ruplaa.
Ongelmia aiheutti kuitenkin se, että perustavan yhtiökokouksen pitohetkellä vain 20 % merkintäsummasta
oli maksettu, vaikka osakkeita oli myyty kohtuullisen hyvin. Yleisen rahanniukkuuden
vuoksi osakkeenomistajia ei voitu velvoittaa koko merkintäsumman maksamiseen välittömästi,
joten yhtiö joutui nostamaan pankista lainaa riittävän käyttöpääoman keräämiseksi. Sen
jälkeen toiminta lähti menestyksekkäästi käyntiin, ja jo 1860-luvun alussa tehdasta laajennet-
tiin. 371
Vaasan Puuvillatehtaan osakemerkintään osallistuminen oli Kihlmanille merkittävä virstanpylväs
kapitalistina. Aiemmin sekä hänen itsensä että alaikäisen tyttären Hannan varat oli lainattu yksityishenkilöille
– herännäisyyden aikana pääosin ilman korkoa ja sittemmin korkoa vastaan. 372
369
Sahatyöläisen keskimääräinen päiväpalkka vuonna 1860 oli 1,51 mk eli 0,3775 ruplaa. Suomen taloushistoria 3,
s. 422.
370
Nikula 1957, s. 33–44.
371
Ibid.
372
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 381–382.
101