Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
etääntyä herännäisyydestä 1850-luvun alkupuolella, pyrki vähentämään sekä seurojen määrää<br />
että kokoontumisten väkimäärää, mikä suututti monia seurakuntalaisia. 194<br />
Seurojen ja muiden joukkokokoontumisten veroinen verkoston vahvistaja ja ylläpitäjä oli heränneiden<br />
vierailukulttuuri. Etenkin heränneet papit ja muut liikkeeseen liittyneet säätyläiset tekivät<br />
tiheään toistuvia vierailuja toistensa luo. Pitkiäkään matkoja ei kaihdettu, ja vierailut saattoivat<br />
helposti ulottua toiselle puolelle maata. Matkoille lähdettiin tavallisesti parin kolmen hengen<br />
seurueessa, harvemmin täysin yksin. Kauemmas suuntautuvilla matkoilla vierailtiin yleensä<br />
useampien tuttavien ja sukulaisten luona siten, että matkan varrella pysähdyttiin aina muutamaksi<br />
päiväksi levähtämään tuttuun taloon ennen kuin jatkettiin matkaa seuraavaan vierailukohteeseen.<br />
Aina majapaikan omistajat eivät edes olleet entuudestaan tuttuja. Mikäli paikkakunnalla ei<br />
asunut ketään entuudestaan tuttua henkilöä, voitiin majoittua tutun tuttujen luo tai yksinkertaisesti<br />
etsiytyä täysin tuntemattomien heränneiden tai muiden hengellisistä asioista kiinnostuneiden<br />
seuraan. Heränneet eivät juuri koskaan kieltäytyneet majoittamasta uskonveljiään, vaan vieraat<br />
otettiin tavallisesti vastaan avosylin. Vieraanvaraisuutta pidettiinkin herännäisyydessä tärkeänä<br />
hyveenä. 195<br />
Hyvän esimerkin heränneiden pappien ja säätyläisten matkailukulttuurista 1830- ja 1840-luvulla<br />
tarjoaa Alfred Kihlmanin maaliskuussa 1847 tekemä parin viikon kiertomatka Savoon ja<br />
Pohjois-Pohjanmaalle. Yhdessä appensa Carl Gustaf von Essenin ja Nils Gustaf Malmbergin<br />
kanssa Kihlman lähti 15.3.1847 Lapualta Kuortaneen ja Keuruun kautta ensin Jyväskylään ja<br />
sitten Kuopioon, missä viivyttiin Helsingin-aikaisen opettajan ja kollegan Julius Immanuel<br />
Berghin luona. Sieltä matka jatkui 21.3. Iisalmeen liikkeen maallikkojohtajia Paavo Ruotsalaista<br />
ja J.L. Niskasta tapaamaan. Kiuruveden kautta jatkettiin sitten Pyhäjärvelle Jonas Laguksen luo<br />
ja sieltä edelleen Reisjärven, Halsuan, Lappajärven ja Kauhavan kautta takaisin Lapualle. Matkan<br />
aikana käytiin tervehtimässä ainakin kymmenkuntaa herännyttä uskonveljeä. 196<br />
Savon-matka ei ollut ainoa laatuaan, sillä Kihlman matkusteli poikkeuksellisen ahkerasti vuosien<br />
1846 ja 1847 aikana, jolloin hän asui edelleen Malmbergin luona Lapuan Marielundissa, mutta ei<br />
enää hoitanut kotiopettajan tehtäviä. Syksyllä 1846 ja keväällä 1847 Kihlman teki kaikkiaan 8–9<br />
194<br />
Ibid. ”Suruttomien” esiintymisestä heränneiden seuroissa ks. myös Kares 1953, s. 67–68 sekä Rosendal 1912, s.<br />
67–69.<br />
195<br />
Esim. Rosendal 1912, s. 45.<br />
196<br />
Aspelin-Haapkylä 1915, s. 103–104.<br />
52
Change language