Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Alfred Kihlmanin verkosto näytti 1860-luvulla kokolailla toisenlaiselta kuin heränneiden verkosto<br />
paria vuosikymmentä aiemmin. Siihen kuului pappeja, opettajia, liikemiehiä, virkamiehiä<br />
– ylipäätään sivistyneistöä pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta. Kihlmanin verkoston<br />
muuttumisen taustalla oli luonnollisesti hänen muuttonsa Helsinkiin ja hänen elämänpiirinsä<br />
kaikenpuolinen laajeneminen. Liikemiehet ylläpitivät verkostojaan pitkälti samalla tavalla kuin<br />
heränneetkin yhdistävää uskonnollista ideologiaa lukuun ottamatta: asiaan kuuluivat kirjeenvaihto<br />
ja keskinäiset tapaamiset, palvelusten ja informaation vaihtaminen. Tapaamiset, juhlat ja<br />
suhteiden ylläpitäminen liittyivät läheisesti ajan säätyläiskulttuuriin, jota niin helsinkiläiset seurapiirit<br />
kuin Pohjanmaan heränneet pappisperheetkin omalla tavallaan edustivat.<br />
Myös sukulaisuussuhteet liikemiesten välillä olivat tavallisia. Samanlaista monoliittista asemaa<br />
kuin heränneiden verkostossa ne eivät kuitenkaan saavuttaneet. Kihlmanin järkiavioliitto Hilda<br />
Forssellin kanssa yhdisti hänet Forsellien ja Höckertien virkamies- ja kauppiassukuihin, mutta<br />
sillä ei ollut loppujen lopuksi kovin suurta merkitystä hänen omien liikesuhteidensa kannalta.<br />
Vanhat ystävyys- ja liikekumppanuussuhteet olivatkin monessa tapauksessa vähintään yhtä merkittäviä<br />
verkostojen muodostajia kuin sukulaisuus. Taktiset näkökohdat olivat varmasti keskeisiä<br />
monissa säätyläisavioliitoissa, mutta kaikissa tapauksissa järkiavioliitoillakaan ei pyritty tietoisesti<br />
rakentamaan suoranaisia sukujen välisiä liittosuhteita. Keskeisempää aviopuolison valin-<br />
nassa oli yhteiskunnallinen asema: säätyläiset valitsivat elämänkumppaninsa vertaistensa joukosta.<br />
Kun sivistyneistön piirit olivat loppujen lopuksi erittäin pienet, avioliittojen kautta synty-<br />
neet sukulaisuussuhteet synnyttivät automaattisesti hyödyllisiä kontakteja yhteiskunnan eri osaalueilla.<br />
Alfred Kihlmanin tapaus illustroi mielenkiintoisella tavalla sitä, kuinka vanhat suhteet toisinaan<br />
poikivat uusia kontakteja aivan erilaisessa toimintaympäristössä. Kihlmanin irtauduttua herän-<br />
näisyydestä kaikki vanhat ystävyyssuhteet eivät suinkaan katkenneet, vaan osa niistä jäi elämään<br />
ja tuotti hyötyä liike-elämässä. Ensimmäisen vaimon Angelica Fabritiuksen isäpuoli Carl Gustaf<br />
von Essen pysyi yhtenä Kihlmanin läheisimmistä ystävistä ja osallistui hänen kanssaan erilaisiin<br />
liiketoimiin ja myöhemmin myös valtiopäiville. August Alexander Levón, johon Kihlman oli<br />
tutustunut herännäisyyden aikana, oli hänen liikeverkostojensa rakentumisen kannalta vieläkin<br />
keskeisemmässä asemassa. Juuri Levónin vaikutuksesta ja avulla Kihlman meni mukaan perusteilla<br />
oleviin teollisuusyrityksiin. Uskonnollisuuden muodossa ilmennyt kulttuuripääoma rakensi<br />
siten heränneiden verkostoon sosiaalista pääomaa, joka myöhemmässä vaiheessa tuotti Kihlmanin<br />
ja Levónin kaltaisille yksilöille myös taloudellista pääomaa. Verkoston toiminnan kannalta ei<br />
151
Change language