Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
Papin pojasta suurteollisuusmieheksi - Doria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kovat ehdot, joilla hän ajatteli saavansa arkkipiispan luopumaan tarjouksestaan. Työ ei saisi<br />
viedä enempää kuin 1/3 ajasta, ja sen pitäisi olla väliaikaista ja mahdollistaa helpompi pääsy<br />
ulkomaanmatkalle tai opettajan tehtäviin. Tässä vaiheessa Kihlman siis jo varsin aktiivisesti<br />
suunnitteli siirtyvänsä opettajan uralle. 316<br />
Ilmeisesti hieman yllättäen arkkipiispa suostui Kihlmanin asettamiin ehtoihin, ja niin tämä matkasi<br />
vuoden 1854 alussa Turkuun ottaakseen vastaan uudet tehtävänsä. Työ koostui lähinnä erilaisten<br />
kirkollisten komiteoiden sihteerinä toimimisesta, mikä mekaanisuudessaan jossain määrin<br />
turhautti älyllisiin pohdintoihin taipuvaista Kihlmania. Vapaa-aikanaan Kihlman tapaili vanhaa<br />
koulutoveriaan Titus Reuteria sekä opettaja T.T. Renvallia, mutta aika-ajoin koti-ikävä sukulaisten<br />
ja ystävien luo Pohjanmaalle näyttää raastaneen häntä pahastikin. 317 Myöhempien<br />
elämänvaiheiden kannalta merkityksellisiä vierailuja olivat myös kyläilyt hovioikeudenneuvos<br />
Forssellin lesken Louisen perheen luona. Täällä hän tutustui itseään neljä vuotta nuorempaan<br />
Forssellin tyttäreen Hildaan, josta myöhemmin tuli hänen vaimonsa. Forssellien Kemiössä sijaitsevaan<br />
kesäpaikkaan kesällä 1855 tehdyn vierailun jälkeen Alfred Kihlmanin ja Hilda Forssellin<br />
välille virisi säännöllinen kirjeenvaihto. 318<br />
Kihlmanin toimintaan tuomiokapitulissa liittyy pari mielenkiintoista piirrettä. Ensinnäkin arkki-<br />
piispan tarjous on selvä osoitus siitä, että kirkon johto oli lopullisesti rehabilitoinut liikkeen valtavirrasta<br />
pesäeron tehneet papit. Kihlmanhan toimi tuomiokapitulissa vanhojen arkkivihollis-<br />
tensa pesäpaikassa. Arkkipiispa oli nyt Kihlmania kohtaan ylen ystävällinen ja kutsui tämän jopa<br />
syömään säännöllisesti päivällistä luonaan. 319 Kihlman oli komiteoissa istuvien korkeiden<br />
kirkonmiesten viisaudesta kaikkea muuta kuin vaikuttunut. Hän malttoi sentään jo olla väittelemättä<br />
uskonnollisista kysymyksistä, koska katsoi aiemmin väittelemällä vain vahingoittaneensa<br />
itseään. 320 Muitakin merkkejä tuulen suunnan kääntymisestä tuomiokapitulissa oli havaittavissa:<br />
kesällä 1853 arkkipiispa pyysi Anders Wilhelm Ingmania tutkimaan suomenkielisiä aapiskirjoja<br />
ja antamaan niistä lausunnon. 321 Toiseksi Kihlmanille ei maksettu työstään lainkaan palkkaa.<br />
Ainoastaan peritty varallisuus mahdollisti työnteon Turussa ilman rahallista korvausta, mikä he-<br />
316 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 294–300; C.G. von Essen Alfred Kihlmanille 17.10.1853. AKk, coll. 101.3. HYK.<br />
317 C.G. von Essen Alfred Kihlmanille 19.4.1854. AKk, coll. 101.3. HYK.<br />
318 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 300–306, 329–331.<br />
319 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 301.<br />
320 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 303–306.<br />
321 Aspelin-Haapkylä 1915, s. 321 ff.<br />
88
Change language